Päivitetty 18.06.2008

ää 12. von Fircks

 

 

 

 

Fircks-suku tuli Kuurinmaalle 1400-luvun viimeisen neljänneksen aikana Harrienista (Lännemaa) ja Vironmaalta.  Nämä Pohjois-Viron maakunnat ja Tallinnan kaupunki kuuluivat 1238 - 1346 tanskalaisten valtapiiriin ja sen jälkeen aina vuoteen 1561 saksalaisen ritariston hallintaan.

 

Varmuudella ei tiedetä, mistä Fircks-suku (nimen kirjoitusasu vaihtelee Vircks, Virkes, Virkus tai Wirsch) on kotoisin, mutta tuskin erehdytään paljoakaan, jos suvun alkuperä sijoitetaan Ala-Saksiin.

 

Itämeren maakuntiin suvun jäseniä on saapunut varhain.  Jo vuonna 1325 Viron-maalla esiintyy eräs Bertold Wirsch.  Vuonna 1344 Tanskan kuninkaan nimittämässä Viron raadissa istuivat samanaikaisesti Heinrich ja Dietrich Wirsch.  Vuosina 1341 ja 1343 aikakirjoissa esiintyy ritari Heinrich Vierkes. Seuraavan vuosisadan alussa esiin putkahtavat Henneke, Wolmar ja Herman Virkes. Heidän keskinäistä sukulaisuuttaan ei ole pystytty selvittämään, mutta suurella todennäköisyydellä he polveutuvat samasta kantasuvusta.  (Timo Kause)

 

 

 

 

- von Fircks  Taulu 1 -

1. sukupolvi

 

 

Fircks, Wolmar Ordensvasall in Wierland.

 

Lapset:

1) Dietrich (Sander?) (katso taulu 2) k. 1489 ?

 

 

 

 

- von Fircks  Taulu 2 -

2. sukupolvi

 

 

Fircks, Dietrich (Sander?) (taulusta 1. Isä: Fircks, Wolmar) k. 1489 ?

 

1463, 1489 wohl †, a. Unnikvere, sp. Sotkull in Wierland

 

Vuonna 1423 Vironmaalla saksalaisen ritarikunnan vasallina oli edellä mainittu Wolmar von Fircks (Virkes).  Hänen poikansa oli Dietrich von Fircks (Virkus), jolle ritariston päämestari Johan von Mengden antoi läänitykseksi Liivinmaalta Loperin hovin, samannimisen kylän ja myllyn.  Myöhemmin Dietrich osti Woitferin kylän, jossa oli yhdeksän taloa sekä Immoferin kylän PiIsekonnan seurakunnasta Oberpahlenin seudulta.  Tähän kauppaan kuului 14 taloa.  Oberpahlen on Viljantin kaupungin lähellä.  Tämäkään ei vielä riittänyt hänelle.  Dietrichin omistukseen siirtyivät Tarokasin, Wavenkaron, Carpesin ja Hackersin tilat.  Dietrich von Fircksistä oli tullut mahtava maanomistaja.  Entiset vapaat talonpojat olivat hänen maaorjiaan, joiden henkirievutkin olivat kartanonherran hallussa.  Maahan sidottu tottelematon talonpoika voitiin määrätä hirsipuuhun kartanonherran käskystä.  (Timo Kause)

 

Puolisot:

¤¤ 1) Maydell, Dorothea (Mahdell)

 

Lapset:

1) Dietrich (1489)

2) Jürgen I (katso taulu 3) k. 12.09.1522.

3) Berthold (1489)

4) Marx I (1489)

 

 

 

 

- von Fircks  Taulu 3 -

3. sukupolvi

 

 

Fircks, Jürgen I (taulusta 2. Isä: Fircks, Dietrich (Sander?)) k. 12.09.1522.

 

1489 - 1516, 12.09.1522 †, belehnt a. 1494 im Gebiet Goldingen, kaust 1505 (Belehnung 1506) Okten (1) u. Scheden (1)

 

Puolisot:

¤¤ 1) Buttlar, Catharina (Wrangell) (aatelinen).

 

Jürgen von Fircks avioitui Catharina von Butlarin kanssa.  Catharinan isä kuului mahtavaan varakkaaseen Butlar-sukuun, jonka kartano Butlarhof sijaitsee Viljantin (Fellin) kaakkoispuolella Vörts-järven (Werozer lagus) luoteisrannalla.  Catharinan äiti tuli Wrangel-suvusta, jonka linna sijaitsi liiviläisen Aa-joen varressa Wendenistä koilliseen.  Wrangel-suvusta polveutuu useita kuuluisia Ruotsin armeijan sotapäälliköitä.  Suvun jäsenien joukossa on kaksi kreiviä, valtamarski, kaksi vapaaherraa ja sotamarsalkka.  Koillis-Siperiasta löytyy Wrangelin maa, joka on saanut nimensä venäläisen napaseutututkijan mukaan, saman suvun jäsen hänkin.  (Timo Kause)

 

Lapset:

1) Jürgen II

1522 a. Okten (2)

2) Mareus II (katso taulu 4)

 

 

 

 

- von Fircks  Taulu 4 -

4. sukupolvi

 

 

Fircks, Mareus II (Marcus) (taulusta 3. Isä: Fircks, Jürgen I)

 

1522 - 1543, a. Scheden (2), Okten (3), a. Ervahden b. Hafenpoth, kurl. Mannrichter, Bertreter d. kurl. Vasallen auf d. Landtage

 

Jürgen von Fircksin ja Catharina von Butlarin avioliitosta syntyi Marcus von Fircks, joka avioitui Margaretha von Dönhofin kanssa.  Margarethan isä oli Dönhof-sukua ja äiti Dumpian-sukua.  Dönhofin kartano sijaitsee Pärnusta noin 50 kilometriä kaakkoon.

 

Vuonna 1550 Marcus von Fircksistä oli tullut Schedenin, Oktenin ja Nurruhusenin herra Kuurinmaalla.  (Timo Kause)

 

Puolisot:

¤¤ 1) Dönhof, Margaretha (Dumpian) (aatelinen).

 

Fircks- ja Nurmhusen-sukujen kantaäiti Kuurinmaalla  (Timo Kause)

 

Lapset:

1) Jürgen III (katso taulu 5) k. 02.07.1600 Goldingen (Firckshof?), haudattu Nurmhusen.

Ei tiedetä, onko hän esi-isämme!

2) Tytär (aviopuoliso mainittu 1598)

?) Ilse (Elisabeth) (katso taulu 6)

 

 

 

 

- von Fircks  Taulu 5 -

5. sukupolvi

 

 

Fircks, Jürgen III (taulusta 4. Isä: Fircks, Mareus II) k. 02.07.1600 Goldingen (Firckshof?), haudattu Nurmhusen.

 

A. Scheden (3), Olten (4), Ervahden, Firckshof, Nurmhusen (1) s. 1566, Hptm. zu Goldingen, hzgl, kurl. Rat

 

Ei tiedetä, onko hän esi-isämme!

 

Lapset:

?) Ilse (Elisabeth) (katso taulu 6)

 

Ei tiedetä, onko Ilse Jürgen III:n vai Mareus II:n tytär!

 

Puolisot:

¤¤ 1) Westphal, Anna Vihitty n. 1540.

 

Richte d. Bs. v. kurl. Joh. v. Münchhausen

 

Lapset:

1) Johann

2) Jürgen

3) Marcus k. 1598.

Leben 1557, 1598 †, ledig, 2 X

4) Sophia

Puolisot

¤¤ 1) Matth. v. d. Recke a. Neuenburg

¤¤ 2) George v. Farensbach a. Karkus

 

¤¤ 2) von Rofen, Elisabeth (aatelinen). Vihitty n. 1563.

 

1567, T. v. Joh. a. Kl. Roop u. Anna v. Ungern a. d. H. Vürkel

 

Lapset:

1) Christopher I

S. Stamm Nurmhusen

2) Magnus

S. Stamm Scheden

3) Margaretha

Puolisot

¤¤ 1) Joh. Schlippenbach a. 30.06.1598

4) Dorothea

Puolisot

¤¤ 1) Otto Taube a. Lassen a. 30.06.1598

5) Elisabeth

6) Magdalena

Puolisot

¤¤ 1) S. Anm. a. 30.06.1598

 

¤¤ 3) von Rosen, Anna k. 04.06.1606 - 01.09.1623. (Aatelinen). Vihitty n. 1586.

 

A. Okten (Lebtagsrecht), F. v. Jürg. a. Ropenhof a. d. H. Hochrofen u. Gertr. v. Ungern a. d. H. Pürkel

 

Lapset:

1) Friedrich k. 1598.

2) Anna Margaretha k. 1598.

3) Anna

Puolisot

¤¤ 1) Otto Goes a. Duppeln

¤¤ 2) Ernst v. Sacken a. Dselden

 

 

 

 

- von Fircks  Taulu 6 -

5. sukupolvi

 

 

von Fircks, Ilse (taulusta 4. Isä: Fircks, Mareus II tai taulusta 5. Isä: Fircks, Jürgen III)

 

Ilse (Elisabeth) Fircks kuuluu ajallisesti Mareus II Fircksin tai Jürgen III Fircksin aikakauteen ja on todennäköisesti jommankumman jälkeläinen.

 

Puolisot:

¤¤ 1) von Lüdinghausen, Georg (aatelinen).

<<  von Grothusen  Taulu 4

 

Gen. Wolff auf Kaiwen, Detten u. Spirgen, Kurl.  - Onko Georg Lüdinghausen gen. Wolff Ilsen Riiassa 14.02.1552 mainittu ensimmäinen puoliso Jürgen Wolff, on epäselvää!

 

Georg von Lüdinghausenin juuret menevät Münsterin hiippakuntaan Westfaleniin, jossa suvun jäseniä eli jo 1100-luvulla.  Grothusenin ja Lüdinghausenin suvut ovat kotoisin samalta seudulta.  Nordkirchenin seurakunnan ja Lüdinghausenin kaupungin väli on vain pari peninkulmaa.  Täältä von Lüdinghausen-suku siirtyi Saarenmaan kautta Kuurinmaalle, jossa G. von Lüdinghausen omisti 1500-luvun jälkipuoliskolla Dettenin (Detlenin?), Spirgen ja Kuien (Kaywen) tilat.  Hänestä tuli suvun kuurilaisen haaran kantaisä.   (Timo Kause)

 

Lapset:

1) Catharina (katso taulu 7) (aatelinen).

 

¤¤ 2) Buttlar, Bartholomeus

 

A. Strasden u. Samieten.  Ihr Sohn, d. ritterbankricter Joh. v. Lüdingh. gen. Wolff, gab 1620 vor d. Ritterbank als ihre Mutter aine Hoerde u. als ihre Grossmutter väterlicherseits eine Dönhof an (Hupel Neue Nord. Wiss. 13. u. 14. St. S. 255).  D. Geschlechtsreg. nennt als ihren Vater Christopher L., viell. Verwechslung mit Chr. Hoerde, der in der Verlaufsurkunde üb. Nurmh. 1566 als Schwager von VI bezeichnet wird u. wohl ein naher Verwandter von Ilsens Mutter war. In Ierwen gab es 1551 einen Christopher L.

 

 

 

 

- von Fircks  Taulu 7 -

6. sukupolvi

 

 

von Lüdinghausen, Catharina (taulusta 6. Äiti: von Fircks, Ilse) (aatelinen). Gen. Wolff.

 

Kylien Meselov ja Löser välissä sijaitsee Kuien, josta Christoffer von Grothusenin vaimo Catharina von Lüdinghausen oli kotoisin.  (Timo Kause)

 

Puolisot:

¤¤ 1) von Grothusen, Christoffer s. Liivinmaa. (Aatelinen, sukunro 276).

<<  von Grothusen  Taulu 4

 

Lapset:

1) Otto Johan k. n. 1650, haudattu Porin kaupungin kirkko. Ratsumestari (aatelinen, sukunro 276).

 

 

 

Alla on ote saksalaisesta sukukirjasta.  Vuosi 1174 on vanhin vuosiluku, mikä siinä mainitaan.  Sitä voi jokainen yrittää tulkita parhaansa mukaan…

 

 

Otteita kirjasta "Genealogisches handbuch des Adels - Adelslexikon" (Walter v. Hueck)

 

Lüdinghausen gen. Wolff

 

Ev. u. kath. - Westfälischer Uradel, der mit Conradus de L u d e n k h u s e n 1174 urkundl. (Westf, UrkBuch, Bd 2, Nr.371) unter den Ministerialen von Münster auftritt und mit Hermann 1185 die Stammreihe beginnt. Herimannus miles de L u d y n g h u s e n siegelt um 1260 (Westf. UrkBuch, Bd 3, Nr.670). Der Beiname wird von Bemardus dictus Lupus de  L u d i n c h u s e n , miles, 1271 urkundl. (Westf. UrkBuch, Bd 3, Nr.899, u. Westf, Siegel, Bd 4, S.41) zuerst geführt. - Immatrikulation bei der I. Klasse der Kurld. Rrschaft 17.10.1620 (für Johan L ü d i n g h a u s e n gen. W o I f f, Rrbankrichter der Kurld. Rrschaft u. Hzgl. kurld. Hptm. zu Frauenburg); preuß. Genehmigung zur Föhrung d. Frhmtitels durch A.KO. Babelsberg 9.6.1858 (für Ferdinand v. L ü d i n g h a u s e n gen. W o I f f, Kgl. preuß. SecLt im 26. InfRgt); russ. Anerkennung der Berechtigung zur Führung d. Baronstitels durch Senatsukas vom 3.4,1862 (für das Gesamtgeschlecht); preuß. Genehmigung zur Führung d. Frhrntitels durch A.KO. Gastein 29.7.1865 (für Otto v. L ü d i n g h a u s e n gen. W o I f f, Kgl. preuß. Major im Kriegsmin. u. Vorsteher der GehKriegskanzlei) bzw. Babelsberg 11.11.1865 (für dessen Neffen Wilhelm v. L ü d i n g h a u s e n gen. W o l f f, Kgl. preuß, PLt im GrenRgt 4).

StW.: In S. 3 r. Balken, bel. mit einem 2schwänz. g.-gekr. b. Löwen; auf dem H. mit r.-s. Decken der Löwe wachsend zw. offenem, mit je 3 r. Balken bel. s. Fluge. Von den preuß. Ästen geführtes W.: Gev. u. bel. mit g. Herzschild, darin eine r. Glocke (Stadt Lüdinghausen), 1 u. 4 StW., 2 u. 3 in B. ein g. Stem, begl, von 3 (2, 1) g. Ringen (… v.Sellen); 3 H., rechts StH., auf dem mitTl. mit r.-g, Decken die Glocke (Stadt Lüdinghausen), auf dem linken mit b.-g. Decken der Stem zw. 2 nat. Pfauenfedem (… v.Sellen).

 

L: GGT F 1858, 1862 St bis 1870 bzw. 1884 und 1908 St ÄG bis 1942 - Leopold v. Ledebur, Das Geschlecht der Wulff v. Lüdinghausen nach einer Handschrift d. I5. Jahrh., in: Allg. Archiv f. die Geschichtskunde d, preuß, Staates 11 (Berlin 1833), S.332-346 - Julius Schwieters, GeschichTl. Nachrichten über den wesTl. Theil d. Kreises Lüdinghausen, Münster i.W. 1891 - Edmund Frhr v. Lüdinghausen gen. Wolff, Gehörten die Herren v. Lüdinghausen (Wölfe v. Lüdinghausen) zum hohen Adel oder nicht?, in: Jb. f. Genealogie, Heraldik u. Sphragistik 1894 (Mitau 1895), S.1-2 - Max v. Spiessen, Die Fam. v. Lüdinghausen, auch Lüdinghausen gen. Wulff oder Wolf, Wolf gen. Lüdinghausen, bis zu ihrem Erlöschen in ihrer Stammheimath Westfalen, in: Jb, f, Genealogie usw. 1894 (Mitau 1895), S,25-30 - Edmund Frhr v. Lüdinghausen gen. Wolff, Verleihung von Stadtrechten an die Ortschaft Lüdinghausen, in: Jb. f. Genealogie usw. 1894 (Mitau 1895), S.140 - Eduard Vogeler, Regesten ungedruckter Soester Urkunden, in: Jb. f, Genealogie usw. 1895 (Mitau 1896), S.145-147 - Eduard Frhr v. Fircks, Analekta aus kurld, Brief-Laden, in: Jb. f. Genealogie usw, 1896 (Mitau 1898), S.6-7 - Edmund Frhr v. Lüdinghausen gen. Wolff, Das Rittergericht in Sachen der Fehde des Herren Bemd Wolff v. Lüdinghausen auf dem Wulffsberge mit Herrn Engelbrecht Gfn v. der Marck auf Altena ums Jahr 1280, in: jb, f. Genealogie usw. 1896 (Mitau 1898), S.77-79 - Albert K. Hömberg, GeschichTl. Nachrichten über Adelssitze u. Rrgüter im Hzgt. Westfalen u. ihre Besitzer 1(1969), S.140-141 (Neheim), 3 (1972), S.4-11 u. 44-52 (Hovestadt), 11 (1975), S.162-168 (Voßwinkel), 17 (1978), S.119-120 (Scheidingen) u. 146-152 (Uffeln), und 18 (1978), S.12-23 (Füchten) u. 133-137 (Lohe) - GHdA 69 (1979) ÄG.