Päivitetty 24.09.2015
iä 5. Ekelöf 1
- Ekelöf 1 Taulu 1 -
1. sukupolvi
Nilsson, Peder
Puolisot:
¤¤ 1) Stensböle-suvusta
Lapset:
1) Lars (katso taulu 2) Syynimies, Sipoo 1501.
- Ekelöf 1 Taulu 2 -
2. sukupolvi
Pedersson, Lars (taulusta 1. Isä: Nilsson, Peder) Syynimies, Sipoo 1501.
Omisti Gästerbyn Sipoossa
Puolisot:
¤¤ 1) Jägerhorn af Hertonäs, Margareta
Herttoniemestä Helsingin pitäjästä, aatelista Härtonas-sukua. Näin kertoo Ramsayn aatelisluettelo, josta ei suoraan löydy Margaretan nimeä. Hän viittaa tässä ritarihuoneen esipolvitauluun Creutz. Lasse ja Margareta ovat eläneet 1400-luvun lopulla, koska poika Petteri on ollut nimismiehenä Sipoossa v. 1511. (Väinö Nordlund)
Saattaisi olla jopa Lars Pederssonin tytär eikä vaimo?
Lapset:
1) Petteri (katso taulu 3) Nimismies.
2) Erik (katso taulu 4) k. viim. 1556. Nimismies.
3) Margareta (katso taulu 5) s. Sipoo.
- Ekelöf 1 Taulu 3 -
3. sukupolvi
Larsson, Petteri (taulusta 2. Isä: Pedersson, Lars) Nimismies.
Nimismies Sipoossa v. 1511
Petteri Lassenpoika Sipoon Gästerbystä oli ensimmäinen tunnettu nimismies Sipoossa, Paul Nyberg; Sibbo sockens historia, v.1931 mukaan. Hän oli hyvin arvostettu ja omavaltainen mies, joka teki mitä tahtoi köyhille ja turvattomille talonpojille. Tämän saivat valittaen kokea Nils Mattsson Onasista ja Erik Persson kun hän heidän äidin isänsä kuoltua, heidän äideiltään ja kahdelta tädiltä, "kolmelta tyttölapselta jotka eivät voineet vastustaa", otti väkivalloin niityn Massbystä.
Tämän Nimismies Petterin poika Nils on osoitettu ilmeisesti isoäitinsä Margareta Jägerhornin kautta Ramsayn sukutauluissa "Jägerhorn - Kenraali Torsten Stålhandsken äidin sukuun". Nilsin pojan, Porvoon lääninvoudin Lydik Nilssonin, jonka vaimo oli Lars Mattsson Teetin tytär Ingeborg, tyttären Karinin ja hänen toisen aviomiehensä 01.09.1593 syntynyt poika oli kenraali Tårsten Stålhandske. Torstenin veli Sven syntyi 1598. Karinin 1. puoliso oli Grönfelt, toinen puoliso oli isä Torsten Stålhandske ja kolmas puoliso Guthrie, josta avioliitosta syntyi 1605 tytär Karin.
Hänen pojastaan Lars Petterinpojasta alkaa Stubbe-suku, nro 72.
Lapset:
1) Nils (katso taulu 6)
2) Lars (katso taulu 7) k. n. 1567. Tuomari.
- Ekelöf 1 Taulu 4 -
3. sukupolvi
Larsson, Erik (taulusta 2. Isä: Pedersson, Lars) k. viim. 1556. Nimismies.
Gästerby, Sipoo
Oli Sipoon nimismiehenä v. 1539 P. Nybergin mukaan (vuodesta 1514?). Vaihtoi v. 1545 kartanonsa Porvoon Hinthaarassa maaherra Nils Grabben Karjaan Knapsbyn aateliskartanoon. Ei elänyt enää v. 1556
Omisti 1540-luvun alussa mm. yhden sopimusverotilan Gesterbyssä (ainoa sopimusverotila Sipoossa 1541), josta 1550-luvun lopulla tuli Norrkullan kartano. Nimismies. Osti vuoden 1543 tienoilla Lill-Hovetin tilan Hindsbyssä. Gesterbyn sopimusverotila jaettiin vuonna 1545 ja niin kylään muodostui toinen sopimusverotila, jonka omisti Nils Perinpoika. Tästä tilasta tuli luultavasti tavallinen perintötila (Eskos) 1560-luvun alussa. Veljekset ja nimismiehet Per ja Erik Larsinpoika Gesterbystä harjoittivat kauppapurjehdusta 1500-luvun alussa. He kävivät säilyneiden tietojen mukaan kauppaa tallinnalaisen porvarin Helmich Ficken kanssa vuosina 1513 - 1514. Anders Perinpoika Linnanpellosta (mahdollisesti Kältaksen isäntä) omisti vuonna 1516 osan Erik Larsinpojan laivasta. Erik Larsinpojan poika Hans (Ekelöf) omisti myös laivan ja jatkoi siten suvun merenkulkuperinteitä. (Ismo Pyyppönen ja Arja Rantanen: Sipoon pitäjän historia, Jyväskylä 1994)
Nils Grabbe oli ostanut vuonna 1535 Sipoon lukkarilta Erik Algotinpojalta lasten äidin, Gertrudin perimän 5 tankoa ja 2 kyynärää käsittävän maan Hinthaarasta. Kymmenen vuotta myöhemmin Grabbe antoi vaihtokaupassa tämän talon Sipoon Gesterbyn Erik Larsinpojalle ja sai tältä 6 tankoa Karjaan Knapsbystä. Molemmat vaihdossa käytetyt tilat olivat rälssiä. Toisen saman suuruisen talon Hinthaarasta hän oli antanut jo 1539 Erikin pojalle Hansille (Ekelöf) tämän vaimon osuudesta Grabbein perintöön. (Genos 68 / 1997 nro 1: Vähäkangas Tapio: "Porvoon Stensbölen ja Hinthaaran rälssin perintö")
Puolisot:
¤¤ 1) Dönsby, Marietta Henrikintytär s. Karjaa, k. aik. 1556.
<< Dönsby Taulu 3
Myi yhdessä poikansa Hans Eerikinpojan kanssa v. 1556 perintökartanonsa Lohjan Kirkniemessä (Gerknäs) sukulaiselleen Jaakko Henrikinpojalle, aatelista Sjundby-sukua.
Ei voi olla Heikki Dionysioksenpojan tytär, mutta todennäköisesti kuitenkin jälkeläinen (Tapio Vähäkangas, Genos 1999/2).
Isä: Dönsby, Henrik Dyniusson k. viim. 1501. (Aatelinen). Asuinpaikka Karjaa.
Äiti: Elseby, Ingeborg? Asuinpaikka Dönsby.
Lapset:
1) Hans Eriksson (katso taulu 8) k. 1574 Sipoo. Nimismies.
2) Margareta k. aik. 1555.
Bertil oli kuollut v. 1555 kun leski Margareta yhdessä sisarensa Malinin kanssa antoi Mustion kartanon Karjaalla sekä Brockvikin Helsingissä kuningas Kustaa Vaasalle, Porvoosta saamaansa peltomaata vastaan.
Puolisot:
¤¤ 1) Grönfelt, Bertil Matinpoika k. viim. 1555. Porvari Helsingistä.
3) Malin k. aik. 1555.
Malin luovutti sisarensa kanssa Mustion kartanon Karjaalta kuningas Kustaa Vaasalle.
Puolisot:
¤¤ 1) Matinpoika, Sipi k. viim. 1555. Porvari Helsingistä.
- Ekelöf 1 Taulu 5 -
3. sukupolvi
Larsdotter, Margareta (taulusta 2. Isä: Pedersson, Lars) s. Sipoo.
Puolisot:
¤¤ 1) Mattsson, Lars (Marcusson) s. 1450 - 1460. Asuinpaikka Pernaja, Sarvilahti.
<< Creutz Taulu 1
Lapset:
1) Matts k. viim. 1532. Asuinpaikka Sarvilahti, Pernaja.
Puolisot:
¤¤ 1) Isnäs, Cecilia Engelbrektintytär
2) Knut k. 16.06.1541 viim. Asuinpaikka Sarvilahti, Pernaja.
Sai valtuuden Sääksmäen kihlakunnanvoudiksi v. 1536
Kuollut ennen 16.06.1541, jolloin hänen viimeisin vaimonsa Brita Larsdotter teki perinnönjaon hänen aikaisemmasta avioliitostaan olleen poikansa Matts Knutsonin kanssa
Britan jälkeen lapset tekivät v. 1554 sisarusjaon
Tammelan Saaren kartanon Lorens Creutzin esi-isä
3) Brita (katso taulu 9) s. Pernaja, Sarvilahti, k. viim. 1555.
4) Tytär
Puolisot:
¤¤ 1) Härkäpää, Jaakko
- Ekelöf 1 Taulu 6 -
4. sukupolvi
Pettersson, Nils (taulusta 3. Isä: Larsson, Petteri)
Ekelöf-sukua (n:ro 217). Vaihtoi maata 1539 vaimonsa veljen Jaakko Olavinpojan kanssa niin, että Jaakko sai Margaretan osan Bollstadissa neljän tangon maata vastaan Tjusterbystä Porvoossa, jonka Jaakko oli vaihtanut vaimonsa sisarelta Vappu Matintyttäreltä. Otaksuttavasti sama Nils Petterinpoika, joka vuosina 1553 - 55 oli voutina Porvoon läänissä. Siinä tapauksessa hän on erään Jägerhorn-sukuhaaran kantaisä (kenraali Torsten Stålhandsken äidinpuoleinen suku, ks. Ramsay sivu 227). (Ismo Pyyppönen)
Toinen Tjusterbyn taloista on jäljitettävissä siihen 4 tangon suuruiseen maahan, jonka Bollstadin Jakob Olofinpoika oli saanut vaihdossa vaimonsa Birgitta Matsintyttären (Frille) sisarelta Valborgilta. Sen hän puolestaan antoi sisarensa miehelle Sipoon Gesterbyn Nils Pederinpojalle (Ekelöf) uudessa vaihdossa. Omistuksen siirrynnän muodosta Per Gallelle ei ole tietoa. Välirahana Nils Pederinpoika sai lisäksi 30 Riianmarkkaa, jotka hän kiinnitti lastensa äidinperinnöksi Sipoon Hindsbyhyn. Nils Pederinpojalla on ollut siellä ennestään maata. Mielenkiintoiseksi aiheen tekee se, että Stensbölen Arvid Andersinpojan veljenpojalle oli perinnönjaossa tullut Hindsby ja Vekkoski. Per Galle esiintyykin sittemmin maanomistajana myös Hindsbyssä. Hans Erikinpojalle (Ekelöf) on kuulunut torppa Porvoon Stensbölessä. Se osoittaa Gesterbyn perheen olleen jollakin tavalla sukua Stensbölen suvulle. (Genos 68 / 1997 nro 1: Vähäkangas Tapio: "Porvoon Stensbölen ja Hinthaaran rälssin perintö")
Puolisot:
¤¤ 1) Stubbe till Bollstad, Margareta Olavintytär. Mainitaan 1539.
Isä: Stubbe till Bollstad, Olof (aatelinen). Mainitaan 01.08.1513.
Lapset:
1) Lydik Nilsson Vouti.
Vouti Porvoon läänissä, aateloitua Hertonäs-sukua
Lydik Nilssonin (vaimo oli Lars Mattsson Teetin tytär), tyttären Karinin ja hänen toisen aviomiehensä 01.09.1593 syntynyt poika oli kenraali Tårsten Stålhandske. Torstenin veli Sven syntyi 1598. Karinin 1. puoliso oli Grönfelt, toinen puoliso oli isä Torsten Stålhandske ja kolmas puoliso Guthrie, josta avioliitosta syntyi 1605 tytär Karin.
Puolisot:
¤¤ 1) Larsdotter, Ingeborg
- Ekelöf 1 Taulu 7 -
4. sukupolvi
Pettersson, Lars (taulusta 3. Isä: Larsson, Petteri) k. n. 1567. Tuomari.
Asui Porvoon Vekkijärvellä. Tuomari Porvoon läänissä, mainitaan viimeksi 1568. Aatelisen Stubbe-suvun (n:o 72) kantaisä.
Lapset:
1) Olavi Laurinpoika k. 1588. (Aatelinen, suku nro 72).
2) Laurintytär (katso taulu 10)
- Ekelöf 1 Taulu 8 -
4. sukupolvi
Ekelöf, Hans Eriksson (taulusta 4. Isä: Larsson, Erik) k. 1574 Sipoo. Nimismies.
Omisti Gästerbyn ja Söderkullan Sipoossa. Nimismies 1547 ja 1560 - 70 -luvuilla.
Rekisteröity v. 1556 luetteloon "aatelismies Suomessa, sovelias käytettäväksi käskynjakajana (nimismiehenä) kuninkaallisen majesteetin sotaväelle sekä maalla että vedessä".
Kustaa Vaasa aateloi 08.06.1558 nimellä Ekelöf.
Edellä mainittu Hans Erikinpoika (Ekelöf) Gesterbystä purjehti 1500-luvun puolivälissä useita kertoja Tukholmaan myymään pääasiassa lautoja.
Venäjää vastaan vuosina 1570 - 1595 käydyn sodan aikana ... myös Hans Erikinpojan (Ekelöf) alus oli kruunun käytössä. Toisen sipoolaisen, Lydich Nilsinpojan kanssa hän kuljetti suuren muonalastin Helsingistä Viipuriin vuonna 1574.
Ainoat yksityisomistuksessa olleet saaret 1500-luvulla olivat Karhusaari Busö ja Husö (myöhemmin Söderkulla- ja Norrkullalandet), jotka Hans Erikinpoika (Ekelöf) Norrkullan kartanosta oli 1550-luvulla saanut maanvaihdon yhteydessä. Nämä kolme saarta olivat keskiajalla kuuluneet Viipurin linnalle.
Sipoossa oli vuonna 1556 joko Massbyssä tai Gesterbyssä kestikievari, joka oli Suurella Rantatiellä matkustavien käytössä. Kyseessä täytyi olla nimismies Hans Erikinpojan (Ekelöf) tilat Norrkulla ja Söderkulla. (Arja Rantanen: Sipoon pitäjän historia, Jyväskylä 1994)
Puolisot:
¤¤ 1) Domarby, Brita Larsdotter
<< Domarby Taulu 1
Isä: Domarby, Lars Nilsson
Äiti: Tervik, Dorotea
Sai perinnönjaossa v. 1539 maaherra Nils Grabben aateliskartanon Hinthaarasta Porvoosta (Brita oli Nils Grabben sisarentyttären tytär Helsingin Tuomarinkylästä).
Lapset:
1) Henrik (katso taulu 11) k. viim. 1602.
- Ekelöf 1 Taulu 9 -
4. sukupolvi
Larsdotter, Brita (taulusta 5. Äiti: Larsdotter, Margareta) s. Pernaja, Sarvilahti, k. viim. 1555.
Puolisot:
¤¤ 1) Teit, Matts Jönsson k. viim. 1555 Pernaja.
<< Teit Taulu 5
Omisti ½-verotilaa Tetomin kylässä Pernajassa 1541 - 1551 (tai v. 1552)
Oli kuollut v. 1555
Isä: Teit, Jöns Håkansson
Äiti: Persdotter, Ingeborg
Lapset:
1) Lars Mattsson (katso taulu 12) k. 1571 Pernaja.
2) Mårten k. 03.10.1544 viim. Tukholma.
Opiskeli v. 1536 Rostockissa piispa Martti Skytten kustannuksella
Kutsuttiin maisteriksi
Sai kotiin palattuaan Juhana-herttuan opettajan viran ja opetti herttualle myös suomen kieltä. Piti hallussaan pyhän Sigfridin alttaria Turussa ja mainitaan pyhän Johanneksen prebendan omistajana. Kuoli v. 1544 ennen 03.10. Tukholmassa, kun Pyhän Johanneksen prebenda annettiin läänityskirjeellä piispa Martti Skytälle, jossa maisteri "Martinus Teytus" mainitaan kuolleeksi.
- Ekelöf 1 Taulu 10 -
5. sukupolvi
Stubbe, Laurintytär (taulusta 7. Isä: Pettersson, Lars)
Puolisot:
¤¤ 1) Olkkala, Bertil Simonpoika k. n. 1599. Nimismies, kihlakunnanvouti.
<< Olkkala Taulu 2
Vihdin nimismies
Lapset >> Olkkala Taulu 2
- Ekelöf 1 Taulu 11 -
5. sukupolvi
Hansson, Henrik (taulusta 8. Isä: Ekelöf, Hans Eriksson) k. viim. 1602.
Omisti Söderkullan ja Norrkullan Sipoossa. Nimismies ainakin 1574.
Kuoli ennen vuotta 1602, jolloin perinnönjako hänen jälkeensä tehtiin.
Henrik Hansinpojan säteritila Norrkulla oli melko varakas. Henrik oli hankkinut omaisuutensa ilmeisesti merenkululla. Hän omisti laivan, jolla hän rahtasi mm. kruunun tavaroita. Myös hänen isänsä ja isoisänsä olivat olleet laivanomistajia. Norrkullan vuosittainen kylvö oli 1600-luvun vaihteessa 12 tynnyriä. ... Norkullan säteritila oli siis hieman keskimääräistä suomalaista säteritilaa varakkaampi. Tilalla oli myös paljon karjaa. Yksikään talonpoikaistalo Sipoossa ei pystynyt lähimainkaan kilpailemaan Norrkullan kanssa karjamäärissä.
Puoliso Dordi Larsintytär. Seitsemän lasta: neljä poikaa ja kolme tytärtä, joiden kesken omaisuus jaettiin 1602. Bertil sai Söderkullan, Jöransbackan (Danielsbackan) ja Karhusaaren (Söderkullalandetin). Jacob peri Lill-Hovetin Hindsbystä ja Labbaksen tilan Kirkonkylästä. Jacob sai vuonna 1603 haltuunsa myös Per Gallelle kuuluneet kaksi tilaa Hindsbystä, ja Hovet-tiloille hän rakensi säterin, mutta kuoli jo 1606, joten tilan peri hänen leskensä, joka sai periä Henrik-veljeltä vielä noin vuonna 1610 Löthensin tilan Nikkilästä. Leski kuoli vuoden 1615 tienoilla.
Vuonna 1617 mainitaan Jacob Henrikinpojan kolmen alaikäisen tyttären omistavan tilan.
Tyttäristä yksi oli myöhemmin naimisissa aatelittoman Jöns Andersinpojan kanssa, ja he perivät Stor-Hovetin.
Lill-Hovet ja Labbars joutuivat Per Gallen pojalle Klas Gallelle, kun taas Löthensin sai Torsten Henrikinpoika Norrkullasta.
Torsten peri Norrkullan sekä Talosaaren ja Busön (Norrkullalandet). Nuorin veli Henrik sai ainoastaan Norrkullasta ositetun uudisviljelmän, ns. Långnäsin torpan sekä pienen Löthensin tilan Nikkilästä.
Tyttäret Anna, Felissa ja Brita saivat isänperintönä kaksi tilaa Hinthaarasta Porvoon pitäjästä. Anna Henrikintyttären puoliso oli Tuomas Henrikinpoika, joka 1590 synnytti Hangelbyn kylään vuonna 1590 sopimusverotilan (Skrivas). Hän oli aikaisemmin ollut voutina Porvoon läänissä. Tuomas kuoli 1591, ja Anna sai tilan haltuunsa. Tila oli hyvin varakas ja sillä oli mm. paljon karjaa. Anna solmi toisen avioliiton 1601 rälssimies Peder Poitzin kanssa, ja sopimusverotilasta tuli pian tämän jälkeen ratsutila.
Vuosina 1573 - 1575 sai Sipoon nimismies Henrik Hansinpoika tottua siihen, että ratsuväen, jalkaväen ja laivaston joukkoja majaili hänen tilallaan. ... Esimerkiksi Marian-laivan päällikkö Simon Larsinpoika yöpyi 16 laivamiehen kanssa huhtikuussa 1573 yhden yön nimismiehen tilalla. Joukot kuluttivat puoli tynnyriä olutta, nelikon leipää, kaksi leiviskää lihaa, kuusi naulaa voita ja neljä kynttilää.
Hans Erikinpojan poika Henrik Hansinpoika kuljetti vuonna 1579 aluksellaan 230 sotamiestä Viroon. (Arja Rantanen: Sipoon pitäjän historia, Jyväskylä 1994)
Per Galle omisti kaksi tilaa Porvoon Tjusterbyssä ja teki ratsupalvelusta sen edestä 1555.
Toinen Tjusterbyn taloista on jäljitettävissä siihen 4 tangon suuruiseen maahan, jonka Bollstadin Jakob Olofinpoika oli saanut vaihdossa vaimonsa Birgitta Matsintyttären (Frille) sisarelta Valborgilta. Sen hän puolestaan antoi sisarensa miehelle Sipoon Gesterbyn Nils Pederinpojalle (Ekelöf) uudessa vaihdossa. Omistuksen siirrynnän muodosta Per Gallelle ei ole tietoa. Välirahana Nils Pederinpoika sai lisäksi 30 Riianmarkkaa, jotka hän kiinnitti lastensa äidinperinnöksi Sipoon Hindsbyhyn. Nils Pederinpojalla on ollut siellä ennestään maata. Mielenkiintoiseksi aiheen tekee se, että Stensbölen Arvid Andersinpojan veljenpojalle oli perinnönjaossa tullut Hindsby ja Vekkoski. Per Galle esiintyykin sittemmin maanomistajana myös Hindsbyssä. Hans Erikinpojalle (Ekelöf) on kuulunut torppa Porvoon Stensbölessä. Se osoittaa Gesterbyn perheen olleen jollakin tavalla sukua Stensbölen suvulle. (Tapio Vähäkangas: Frälsearven i Stensböle och Hindhår i Borgå, Genos 68(1997), s. 10-18, 45-46)
Puolisot:
¤¤ 1) Teit, Dordi Lassentytär
<< Teit Taulu 7
<< Ekelöf 1 Taulu 12
Isä: Teit, Lars Mattsson k. 1571 Pernaja.
Äiti: Hansdotter, Margareta
Lapset:
1) Bertil k. 1603.
Omisti Söderkullan Sipoossa
Allekirjoitti v. 1589 Narvassa sotapäällystön kirjelmän kuningas Juhana III:lle
Hämeenlinnan linnanherra (lofven) v. 1593 - 1599 ja sai v. 1599 tehtävän uudistaa linnan, joka oli vaurioitunut tulipalossa
Ratsumestari, lähti v. 1602 ratsastajansa kanssa Liivinmaalle
Oli allekirjoittanut suomalaisen aatelin uskollisuuden vakuutuksen Kaarle herttualle v. 1602
Palkittu 20.02.1602 Borsbyn ja Massbyn tiloilla Sipoossa, "uskollisesta taistelusta valtakunnan vihollista vastaan aina ja viimeksi Narvassa"
Kuoli vuonna 1603
…Niinpä suomalaisia ratsumiehiä oli Nils Germundssonin lippueessa ja samoin Bengt Larssonin ja Henrik von Ahnenin ruotsalaisissa lippueissa. Kahden viimeksi mainitun lippueen suomalainen miehistö koottiin vuoden 1601 lopussa aivan uudeksi lippueeksi, jonka ratsumestariksi tuli Söderkullan herra Pertteli Henrikinpoika Ekelöf. Lippue komennettiin vuoden 1602 lopussa Viroon, eikä sitä sen jälkeen enää mainita Iähteissä. (Sotilasrasitus Varsinais-Suomessa 1523 - 1617)
Puolisot:
¤¤ 1) Mjöhund, Margareta Bertilsdotter
Venäjänkielen tulkin Bertil Göransson Mjöhundin, rekisteröimätöntä aatelia, ja Elisabet Skalmin tytär (Skalm aatelia nro 144)
Margareta eli vielä 20.10.1614, jolloin hän sai vahvistuksen sätereilleen Illbylle ja Pirlaksille Porvoossa
2) Jaakko k. viim. 1607.
Omisti Hindsbyn Sipoossa pitäen sitä säterinään. Kuoli ennen v. 1607, jolloin hänen leskensä sai vahvistuksen Hindsbylle. Jaakon leski hallitsi Löthens-tilaa Nikkilässä kuolemaansa n. 1615 asti, minkä jälkeen tätäkin alettiin viljellä yhdessä Norrkullan kanssa.
3) Henrik k. 1610.
Norrkulla, Sipoo
Sai v. 1603 ratsupalvelusta palkkioksi Borttarbackan Sipoossa. Henrik peri Långnäsin kartanon, joka Henrikin kuoltua ilman perillisiä 1610 liitettiin Norrkullaan.
4) Torsten k. n. 1650.
Omisti Norrkullan Sipoossa, peri sen vuonna 1602. Kuului kuningas Sigismundin kannattajiin ja lähetettiin v. 1597, kuninkaan kirje mukanaan, Moskovan suuriruhtinaan luokse "hyvillä vaatteilla ja käyttörahoilla" varustettuna. Maaherra Arvid Stålarmin tallimestari v. 1598. Allekirjoitti suomalaisen aatelin uskollisuuden vakuutuksen Kaarle herttualle v. 1602. Kuljetti rahaa Liivinmaalle v. 1602 ja oli mukana Venäjän 10-vuotisessa sodassa. Sai 23.03.1603 Klossarön Pyhtäältä aateliskartanokseen. Suomalaisen aatelislippueen majoitusmestari. Korotettiin vänrikiksi samaan lippukuntaan v. 1614, sai läänityksen Sääksmäen kihlakunnasta 60 taalarin korolla. Mainitaan ritarihuoneen luettelossa v. 1633 kotona olevaksi ja "ikivanhaksi" (urgammal).
Puolisot:
¤¤ 1) Sabelhjerta, Karin
Vanhemmat Benkt Larsson (Sabelhjerta nro 186) ja Brita Jaakontytär
Lapset:
1) Brita k. viim. 1644. Puoliso Gotthard von Seckler. Kuollut 1656.
2) Henrik
Omisti Norrkullan n. 1650 - 1668, minkä jälkeen sen omistivat valtaneuvos Lorenz Creutz 1668 - 1676 ja Adolf Mellin 1676 - 1710.
Torstenin vanhin poika, kuollut ennen vuotta 1673, lunasti ilmeisesti jo vuonna 1665 veljensä panttaaman Långnäsin itselleen velkaantuen kuitenkin niin, että joutui myymään Norkullan 04.01.1668. Palkkasi syksyllä 1663 tilalleen ojankaivajia. Riiteli vuonna 1668 myllyvuoroista ja todettiin käräjillä syyllistyneen väärään tekoon yrittäessään jauhaa viljaa toisten vuorolla.
Puoliso Elisabet Böning. Eli leskenä 1673.
2) Hans k. viim. 1673.
Sihteeri Johan Henrikinpoika Axelhjälm vaati kapteeni Hans Ekelöfiltä tämän vaimon äidin sisaren Margareta Willman till Attu velkaa vuodelta 1639. Osan velkaa oli maksanut Johan Stålhandske, joka oli rouvan perillinen. (501. TKO 14.11.1655 - Tietoja 1600-luvun turkulaisten sukulaisuussuhteista; Genos 3 - 2003)
Nuorempi veli Hans Ekelöf peri Långnäsin, mutta asui Varsinais-Suomessa, jossa avioliiton kautta omisti Sjölaxin kartanon Kemiössä ja Pohjankylän kartanon Perniössä. Panttasi Långnäsin rahapulassaan vuonna 1665.
3) Margareta Puoliso 1644 Jonas P. Blom. Syntynyt ehkä noin vuonna 1600 - 1620.
5) Brita k. viim. 1630.
Kustaa Vaasa aateloinut isoisän v. 1558 nimellä Ekelöf
Puolisot:
¤¤ 1) Bertilsson, Lars (Olkkala) s. 1568 - 1574 Vihti, Olkkala, k. aik. 1640. Alilaamanni ja Turun hovioikeuden jäsen.
<< Olkkala Taulu 3
Lapset:
1) Brita (Birgitta) s. n. 1600 - 10 Vihti, k. 1644 Loimaa.
Britan 1. puolisosta ei voi olla varma. Eräiden lähteiden mukaan hän oli Matthias Laurentii, Jokioisten kappalaisena 1632 - 34 ja Tammelan kappalaisena 1635 - 1640 ollut henkilö, joka kuoli 1644. Tämä Matti oli Tammelan kappalaisena 1572 - 1737 olleen Laurentius Matthiaeun poika, jonka isä taas oli Tammelan kirkkoherrana 1550 - 1575 ollut Matthias Johannes Mulli. Toinen Matthias Laurentii, Lohjan kirkkoherrana 20.02.1636 kuollut, voi tulla kyseeseen 1. puolisona myös.
>> Tammelinus Taulu 3
2) Henrik Larsinpoika k. 1660 Vihti, haudattu 1661 Vihdin kirkko. Majuri, Turun linnan komendantti (aatelinen, sukunro 285).
3) Johan Larsinpoika
4) Anna k. syks. 1676 Vihdin Kourula, haudattu 1677.
6) Anna
Annan ja Tomaksen tytär Margareta oli naimisissa Nils Larsinpoika Stålhanen kanssa.
Puolisot:
¤¤ 1) Petri, Ericus k. 1579. Porvoon kirkkoherra 1560 - 1579.
¤¤ 2) Skrivars, Tomas Henriksson k. n. 1590. Vouti Porvoon läänissä. Asuinpaikka Hagelby, Sipoo.
¤¤ 3) Poitz, Peter Antoi Annalleen huomenlahjana Poitselan kartanon Vekkelaksissa
7) Felissa Eli v. 1602, isän perinnönjaossa
- Ekelöf 1 Taulu 12 -
5. sukupolvi
Teit, Lars Mattsson (taulusta 9. Äiti: Larsdotter, Brita) k. 1571 Pernaja.
Aatelinen, Tetomissa, Pernajassa v. 1555 (1552 - hövidsman).
Huovien lippueen päällikkö, aatelisen Teet-suvun (n:o 550) kantaisä.
Kuoli 1571, kaatui venäläisten hyökkäyksessä, jolloin myös hänen kartanonsa tuhottiin. Omisti Pernajan Kuuskosken.
Puolisot:
¤¤ 1) Eriksdotter, Karin
Äiti, pojan Jaakko Teitin mukaan, polveutui Hogenskild-Bielke-suvusta
Lapset:
1) Anders Kirkkoherra.
Kirkkoherra Pernajassa v. 1550 - 1579
2) Olof Kirkkoherra.
Lappveden kirkkoherra v. 1559 - 1569
Sai 20.05.1561 kollaatiokirjeellä vahvistuksen Lappeen pastoraattiin ja Taipaleen kappeliin
3) Jaakko k. kev. 1588 Turku, rutto, haudattu 12.10.1588 Turku. Vouti, kirjuri, kuninkaallinen sihteeri.
Turun tuomiokirkon alueen talonpoikien vouti v. 1547. Lähti ulkomaille opiskelemaan v. 1547. Kirjoittautui Rostockin yliopistoon ja sen jälkeen v. 1549 Wittenbergiin. Kirjuri kuninkaan kansliassa.
Valittiin v. 1555 - 1557 tutkimaan Suomen rahvaan valituksia aatelistoa vastaan. Tämä Jaakko Teitin valitusrekisteri, jota säilytetään Kuninkaallisessa Ruotsin Kamariarkistossa ja painettiin v. 1894 professori K. Krotenfeldin toimesta, muodostaa tärkeän ja tarkoituksenmukaisen tietolähteen 1500-luvun olosuhteista Suomessa. Jaakko Teit teki yhdessä Klas Kristersson Hornin kanssa luettelon rajamerkeistä Venäjän rajalla.
Tullikirjuri Tukholmassa v. 1560. Kuninkaallinen sihteeri v. 1561. Jäsen kuningas Erikin neuvostossa (nämd) v. 1563 - 1568. Vangittiin v. 1568 uuden hallituksen toimesta ja pantiin Tukholman kaupungin tukkihuoneeseen. Vapautettiin v. 1569 luvalla oleskella Turussa, Porissa tai Raumalla vartioinnin alaisena. Sai 02.05.1578 pidennyksen oikeuteensa Upalingon taloon Raisiossa, mutta menetti saman v. 1586. Kaupunginkirjuri Turussa v. 1582 - 1588. Mainitaan viimeisen kerran v. 1596 (?) Turussa.
Haudattu 12.10.1588 Turussa. Kaksi hänen lastaan haudattu 30.08.1589 koulumultiin Turun kirkkomaalle. (Väinö Nordlund)
Jaakko Teitti - - - - Turun kaupunginsihteeri 1582-88, k. Turussa ruttoon keväällä 1588. - Puoliso 1565 Elin Larsintytär (hänen 2. aviossaan), k. syksyllä 1588, vht tukholmalainen porvari Lars Larsson ja Malin (tämän 1. aviossa, 2. puoliso Tukholman raatimies Nils Olofsson Skrivare); 1. puoliso isäpuolensa veli, mm. Juhana-herttuan kanslerina toiminut lakitieteen tohtori Andreas Olai, k. 1560.
Lapsia oli sukuselvityksen (Lib. caus. 13) mukaan kolme, Malin, Anders ja Karin, jotka kaikki kuolivat 71 - 72. Jaakko Teitin uskottomuuden takia asuivat aviopuolisot erillään vuodesta 1577, mutta eivät hakeneet tuomiokapitulilta avioeroa. Näyttää siltä, että sopu olisi myöhemmin palautunut, sillä Elin Larsintytär lienee kuollut Turussa. (Yrjö Blomstedt, Genos 1956 nro 4 s. 118)
Puolisot:
¤¤ 1) Larsintytär, Elin k. syks. 1588.
4) Ingeborg
Puolisot:
¤¤ 1) Jägerhorn, Lydik Nilsson Vouti.
Tyttären Karinin ja hänen toisen aviomiehensä 01.09.1593 syntynyt poika oli kenraali Tårsten Stålhandske. Torstenin veli Sven syntyi 1598. Karinin 1. puoliso oli Grönfelt, toinen puoliso oli isä Torsten Stålhandske ja kolmas puoliso Guthrie, josta avioliitosta syntyi 1605 tytär Karin.
5) Malin
¤¤ 2) Hansdotter, Margareta
Mahdollisesti Muurla-sukua Muurlasta
Lapset:
1) Benkt Larsson Kuninkaallinen "kansliaförvand".
Sai 09.12.1560 edesmenneen veljensä Olof Teitin papintulon Lappeen pitäjässä?
Tuomittiin kuolemaan v. 1563. Jaakko Teit kirjoitti: "Minun köyhän veljeni kaula sahattiin".
2) Dordi Lassentytär
Puolisot:
¤¤ 1) Hansson, Henrik k. viim. 1602.
<< Ekelöf 1 Taulu 11
Lapset: (Puolisoita >> Teit Taulu 7)
1) Bertil k. 1603.
2) Jaakko k. viim. 1607.
3) Henrik
4) Torsten
5) Brita k. viim. 1630.
>> Olkkala Taulu 3
6) Anna
7) Felissa
3) Mårten Larsson Nimismies. Asuinpaikka Tetomin kylä, Pernaja.
Pernajan nimismies v. 1572 - 1580, mainitaan vielä v. 1584
Puolisot:
¤¤ 1) Bertilsdotter, Anna
4) Melker Larsson
5) Anna Larsdotter
Puolisot:
¤¤ 1) Sigfridi, Enevaldus k. 1570. Viipurin kirkkoherra.
¤¤ 2) Nylund, Tönnes Viipurin pormestari 1573 - 1589.
6) Katariina Larsdotter
¤¤ 3) Persdotter, Margareta
Margaretan kolmas avioliitto