Päivitetty 24.09.2015

iä 8. Teit

 

 

 

 

Suvun alkuperästä

 

Vanha aatelissuku, josta eräs suvun jäsen voitti aateluuden Ruotsissa v. 1649 ja esiteltiin Ritarihuoneelle v. 1649 numerolla 436 ja nimellä Stjencreutz, vaakunan kuvan mukaan.  Eräs toinen suvun jäsen aateloitiin 20.3.1652 ja esiteltiin samana vuonna nimellä Teet, numerolla 550.

 

Pernajan kirkon arkistossa säilytetään tarinaa, jonka on laatinut ja vahvistanut armovuoden saarnaaja Georg Lagus v. 1756, myöhemmin kadonneen dokumentin mukaan:

 

"Malmgårdissa (Pernajassa) oleva oikeaksi vahvistettu kirjallinen dokumentti.

 

Eräs aatelismies Skotlannista, nimeltään Teitt Pernossa, palveli Birger-jaarlia sodassa, kun tämä valloitti Hämeenlinnan ja Uudenmaan Ruotsin kruunulle vuonna 1250.  Tämän takia hänestä tuli arvostettu mies Suomessa ja hän antoi rakentaa Pernajan kirkon Uudellamaalla ja nimetä pitäjän ja kirkon isiensä Skotlannissa olevan kotipaikan mukaan, Pärnå (= Pirn).  Hän otti vaakunaansa punaisen Pyhän Antin ristin (Sankt Anderskors) valkoiselle pohjalle ja 1/3 alueen ristin yläpuolella punaiseksi, johon kolme hopeista tähteä ja ylimmäksi kauriin pään, tähti sarvien välissä.  Hänen poikansa nimi oli Jöns Teitt, joka oli Håkanin isä Tetomissa."

 

Tämän tarinan todenperäisyyttä ei voi kiistää, vaikka sen alkuperäistä muistiinmerkinnän ajankohtaa ei tiedetä; mutta se on säilynyt saarnaaja Laguksen oikeaksi todistamana kopiona.

 

Kuningas Robert III (1390 - 1406) vahvisti, aatelismiehelle nimeltään Tait, hallintaoikeuden (Pirniin eli Perniin eli) Preniin lähellä Innerleithen kaupunkia Skotlannissa.  James Taitin sinetissä noilta ajoilta on kolmen tähden päällä kauriinpää.  Suomalaisen esi-isän kirkkorakennus käsitti todennäköisesti vain kappelin, jonka peruskiviä paikalliset asukkaat esittelevät Tetomin kartanolla.  Pernajan nykyinen kirkko mainitaan aikaisintaan v. 1351.

 

Teet'ien aatelisvaakuna - Andreaksen risti tähtien välissä - on naimakauppojen ja perintöjen kautta todennäköisesti tullut Creutzin ja Poitzin aateliskilpiin.

 

Vanhan Teet- eli Teit-suvun haaroja, joita on vaikea sitoa, on levinnyt ympäri Suomen.  Samaa juurta ovat todennäköisesti Eurajoen kirkkoherra v. 1675 - 92 Johan Gregorii Teet ja hänen veljensä kornetti Jakob Grelsson Teet, kuten myös porvarissuku Teet 1600-luvulla Turussa.

 

Suomennettujen Teittisten jälkeläisiä asuu lukuisasti Savossa.  (Väinö Nordlund)

 

 

 

 

- Teit  Taulu 1 -

1. sukupolvi (tarinan mukaan)

 

 

Teitt Pernossa,  s. Skotlanti. Asuinpaikka Tetom, Pernaja, n. vuonna 1250.

 

Lapset:

1) Jöns (katso taulu 2) Asuinpaikka Tetom, Pernaja.

 

 

 

 

- Teit  Taulu 2 -

2. sukupolvi (tarinan mukaan)

 

 

Teitt, Jöns (taulusta 1. Isä: Teitt Pernossa) Asuinpaikka Tetom, Pernaja.

 

Lapset:

1) Håkan Jönsson (katso taulu 3)

 

 

 

 

- Teit  Taulu 3 -

3. sukupolvi

 

 

Teit, Håkan Jönsson (taulusta 2. Isä: Teitt, Jöns)

 

Kuuskoski, Pernaja

 

Puolisot:

¤¤ 1) Gertrud

 

Särkilahti, Pernaja.  Pernajan historian mukaan Särkilaksista kotoisin olevaa sukua kutsuttiin myöhemmin 1600-luvulla nimellä Serlachius. Gertrud voi mahdollisesti olla tätä sukua.

 

Lapset:

1) Jöns Håkansson (katso taulu 4)

 

 

 

 

- Teit  Taulu 4 -

4. sukupolvi

 

 

Teit, Jöns Håkansson (taulusta 3. Isä: Teit, Håkan Jönsson)

 

Maanomistaja Tetomin kylässä Pernajassa v. 1496, jossa hän omisti niityn, joka sittemmin tuomittiin hänen sukulaiselleen  Mårten Larsson Teitille.

 

Puolisot:

¤¤ 1) Persdotter, Ingeborg

 

Kabböle, Pernaja.  Kabböle oli vanha rälssitila, joka esiintyy Olof Pedersson Lillen jälkeen 1545 perinnönjaossa.  Ingeborg oli ilmeisesti Olofin sisar.  Kabböle sijaitsee Idlaxin lähellä.

 

Isä: Per

Kabböle, Pernaja

Äiti: Margareta

Pirlaks, Porvoo

 

Lapset:

1) Matts Jönsson (katso taulu 5) k. viim. 1555.

 

 

 

 

- Teit  Taulu 5 -

5. sukupolvi

 

 

Teit, Matts Jönsson (taulusta 4. Isä: Teit, Jöns Håkansson) k. viim. 1555 Pernaja.

 

Omisti ½-verotilaa Tetomin kylässä Pernajassa 1541 - 1551 (tai v. 1552)

Oli kuollut v. 1555

 

Puolisot:

¤¤ 1) Larsdotter, Brita s. Pernaja, Sarvilahti, k. viim. 1555.

 

Isä: Mattsson, Lars (Marcusson)

<<  Creutz  Taulu 1

 

Lapset:

1) Lars Mattsson (katso taulu 6) k. 1571 Pernaja.

2) Mårten k. 03.10.1544 viim. Tukholma.

Opiskeli v. 1536 Rostockissa piispa Martti Skytten kustannuksella

Kutsuttiin maisteriksi

Sai kotiin palattuaan Juhana-herttuan opettajan viran ja opetti herttualle myös suomen kieltä.  Piti hallussaan pyhän Sigfridin alttaria Turussa ja mainitaan pyhän Johanneksen prebendan omistajana.  Kuoli v. 1544 ennen 03.10. Tukholmassa, kun Pyhän Johanneksen prebenda annettiin läänityskirjeellä piispa Martti Skytälle, jossa maisteri "Martinus Teytus" mainitaan kuolleeksi.

 

 

 

 

- Teit  Taulu 6 -

6. sukupolvi

 

 

Teit, Lars Mattsson (taulusta 5. Isä: Teit, Matts Jönsson) k. 1571 Pernaja.

 

Aatelinen, Tetomissa, Pernajassa v. 1555 (1552 - hövidsman)

Huovien lippueen päällikkö

Kuoli 1571, kaatui venäläisten hyökkäyksessä, jolloin myös hänen kartanonsa tuhottiin.

 

Puolisot:

¤¤ 1) Eriksdotter, Karin

 

Äiti, pojan Jaakko Teitin mukaan, polveutui Hogenskild-Bielke-suvusta

 

Lapset:

1) Anders Kirkkoherra.

Kirkkoherra Pernajassa v. 1550 - 1579

2) Olof Kirkkoherra.

Lappveden kirkkoherra v. 1559 - 1569

Sai 20.05.1561 kollaatiokirjeellä vahvistuksen Lappeen pastoraattiin ja Taipaleen kappeliin

3) Jaakko k. kev. 1588 Turku, rutto, haudattu 12.10.1588 Turku. Vouti, kirjuri, kuninkaallinen sihteeri.

Turun tuomiokirkon alueen talonpoikien vouti v. 1547.  Lähti ulkomaille opiskelemaan v. 1547.  Kirjoittautui Rostockin yliopistoon ja sen jälkeen v. 1549 Wittenbergiin.  Kirjuri kuninkaan kansliassa.

Valittiin v. 1555 - 1557 tutkimaan Suomen rahvaan valituksia aatelistoa vastaan.  Tämä Jaakko Teitin valitusrekisteri, jota säilytetään Kuninkaallisessa Ruotsin Kamariarkistossa ja painettiin v. 1894 professori K. Krotenfeldin toimesta, muodostaa tärkeän ja tarkoituksenmukaisen tietolähteen 1500-luvun olosuhteista Suomessa.  Jaakko Teit teki yhdessä Klas Kristersson Hornin kanssa luettelon rajamerkeistä Venäjän rajalla.

Tullikirjuri Tukholmassa v. 1560.  Kuninkaallinen sihteeri v. 1561.  Jäsen kuningas Erikin neuvostossa (nämd) v. 1563 - 1568.  Vangittiin v. 1568 uuden hallituksen toimesta ja pantiin Tukholman kaupungin tukkihuoneeseen.  Vapautettiin v. 1569 luvalla oleskella Turussa, Porissa tai Raumalla vartioinnin alaisena.  Sai 02.05.1578 pidennyksen oikeuteensa Upalingon taloon Raisiossa, mutta menetti saman v. 1586.  Kaupunginkirjuri Turussa v. 1582 - 1588.  Mainitaan viimeisen kerran v. 1596 (?) Turussa.

Haudattu 12.10.1588 Turussa. Kaksi hänen lastaan haudattu 30.08.1589 koulumultiin Turun kirkkomaalle.  (Väinö Nordlund)

Jaakko Teitti - - - - Teit  Turun kaupunginsihteeri 1582 - 88, k. Turussa ruttoon keväällä 1588. - Puoliso 1565 Elin Larsintytär (hänen 2. aviossaan), k. syksyllä 1588, vht tukholmalainen porvari Lars Larsson ja Malin (tämän 1. aviossa, 2. puoliso Tukholman raatimies Nils Olofsson Skrivare); 1. puoliso isäpuolensa veli, mm. Juhana-herttuan kanslerina toiminut lakitieteen tohtori Andreas Olai, k. 1560.

Lapsia oli sukuselvityksen (Lib. caus. 13) mukaan kolme, Malin, Anders ja Karin, jotka kaikki kuolivat 71 - 72. Jaakko Teitin uskottomuuden takia asuivat aviopuolisot erillään vuodesta 1577, mutta eivät hakeneet tuomiokapitulilta avioeroa. Näyttää siltä, että sopu olisi myöhemmin palautunut, sillä Elin Larsintytär lienee kuollut Turussa.  (Yrjö Blomstedt, Genos 1956 nro 4 s. 118)

Puolisot:

¤¤ 1) Larsintytär, Elin k. syks. 1588.

4) Ingeborg

Puolisot:

¤¤ 1) Jägerhorn, Lydik Nilsson Vouti.

Tyttären Karinin ja hänen toisen aviomiehensä 01.09.1593 syntynyt poika oli kenraali Tårsten Stålhandske.  Torstenin veli Sven syntyi 1598.  Karinin 1. puoliso oli Grönfelt, toinen puoliso oli isä Torsten Stålhandske ja kolmas puoliso Guthrie, josta avioliitosta syntyi 1605 tytär Karin.

5) Malin

 

¤¤ 2) Hansdotter, Margareta

 

Mahdollisesti Muurla-sukua Muurlasta

 

Lapset:

1) Benkt Larsson Kuninkaallinen "kansliaförvand".

Sai 9.12.1560 edesmenneen veljensä Olof Teitin papintulon Lappeen pitäjässä?

Tuomittiin kuolemaan v. 1563.  Jaakko Teit kirjoitti: "Minun köyhän veljeni kaula sahattiin".

2) Dordi Lassentytär (katso taulu 7)

3) Mårten Larsson Nimismies. Asuinpaikka Tetomin kylä, Pernaja.

Pernajan nimismies v. 1572 - 1580, mainitaan vielä v. 1584

Puolisot:

¤¤ 1) Bertilsdotter, Anna

4) Melker Larsson

5) Anna Larsdotter

Puolisot:

¤¤ 1) Sigfridi, Enevaldus k. 1570. Viipurin kirkkoherra.

¤¤ 2) Nylund, Tönnes Viipurin pormestari 1573 - 1589.

6) Katariina Larsdotter

 

¤¤ 3) Persdotter, Margareta

 

Margaretan kolmas avioliitto

 

 

 

 

- Teit  Taulu 7 -

7. sukupolvi

 

 

Teit, Dordi Lassentytär (taulusta 6. Isä: Teit, Lars Mattsson)

 

Puolisot:

¤¤ 1) Hansson, Henrik k. viim. 1602.

<<  Ekelöf 1  Taulu 11

 

Omisti Söderkullan ja Norrkullan  Sipoossa.  Nimismies ainakin 1574.

Kuoli ennen vuotta 1602, jolloin perinnönjako hänen jälkeensä tehtiin.

 

Isä: Ekelöf, Hans Eriksson k. 1574 Sipoo. Nimismies.

<<  Ekelöf 1  Taulu 8

Äiti: Domarby, Brita Larsdotter

<<  Domarby  Taulu 1

 

Lapset:

1) Bertil

Omisti Söderkullan Sipoossa

Allekirjoitti v. 1589 Narvassa sotapäällystön kirjelmän kuningas Juhana III:lle

Hämeenlinnan linnanherra (lofven) v. 1593 - 1599 ja sai v. 1599 tehtävän uudistaa linnan, joka oli vaurioitunut tulipalossa

Ratsumestari, lähti v. 1602 ratsastajansa kanssa Liivinmaalle

Oli allekirjoittanut suomalaisen aatelin uskollisuuden vakuutuksen Kaarle herttualle v. 1602

Palkittu 20.02.1602 Borsbyn ja Massbyn tiloilla Sipoossa, "uskollisesta taistelusta valtakunnan vihollista vastaan aina ja viimeksi Narvassa"

Kuoli vuonna 1603

Puolisot:

¤¤ 1) Mjöhund, Margareta Bertilsdotter

Venäjänkielen tulkin Bertil Göransson Mjöhundin, rekisteröimätöntä aatelia, ja Elisabet Skalmin tytär (Skalm aatelia nro 144)

Margareta eli vielä 20.10.1614, jolloin hän sai vahvistuksen sätereilleen Illbylle ja Pirlaksille Porvoossa

2) Jaakko k. viim. 1607.

Omisti Hindsbyn Sipoossa pitäen sitä säterinään

Kuoli ennen v. 1607, jolloin hänen leskensä sai vahvistuksen Hindsbylle

3) Henrik

Norrkulla, Sipoo

Sai v. 1603 ratsupalvelusta palkkioksi Borttarbackan Sipoossa

4) Torsten

Omisti Norrkullan Sipoossa

Kuului kuningas Sigismundin kannattajiin ja lähetettiin v. 1597, kuninkaan kirje mukanaan, Moskovan suuriruhtinaan luokse "hyvillä vaatteilla ja käyttörahoilla varustettuna

Maaherra Arvid Stålarmin tallimestari v. 1598

Allekirjoitti suomalaisen aatelin uskollisuuden vakuutuksen Kaarle herttualle v. 1602

Kuljetti rahaa Liivinmaalle v. 1602 ja oli mukana Venäjän 10-vuotisessa sodassa

Sai 23.03.1603 Klossarön Pyhtäältä aateliskartanokseen

Suomalaisen aatelislippueen majoitusmestari

Korotettiin vänrikiksi samaan lippukuntaan v. 1614, sai läänityksen Sääksmäen kihlakunnasta 60 taalarin korolla

Mainitaan ritarihuoneen luettelossa v. 1633 kotona olevaksi ja "ikivanhaksi" (urgammal)

Puolisot:

¤¤ 1) Sabelhjerta, Karin

Vanhemmat Benkt Larsson (Sabelhjerta nro 186) ja Brita Jaakontytär

Lapset Hans ja Henrik Ekelöf

5) Brita k. viim. 1630.

Kustaa Vaasa aateloinut isoisän v. 1558 nimellä Ekelöf

Puolisot:

¤¤ 1) Bertilsson, Lars (Olkkala) s. n. 1570 Vihti, Olkkala, k. 1640 jälkeen. Alilaamanni ja Turun hovioikeuden jäsen.

<<  Olkkala  Taulu 3

Lapset:

1) Brita (Birgitta) s. n. 1600 - 10 Vihti, k. 1644 Loimaa.

>>  Ekelöf 1  Taulu 11

Britan 1. puolisosta ei voi olla varma.  Eräiden lähteiden mukaan hän oli Matthias Laurentii, Jokioisten  kappalaisena 1632 - 34 ja Tammelan kappalaisena 1635 - 1640 ollut henkilö, joka kuoli 1644.  Tämä Matti oli Tammelan kappalaisena 1572 - 1737 olleen Laurentius Matthiaeun poika, jonka isä taas oli Tammelan kirkkoherrana 1550 - 1575 ollut Matthias Johannes Mulli.  Toinen Matthias Laurentii, Lohjan kirkkoherrana 20.02.1636 kuollut, voi tulla kyseeseen 1. aviomiehenä myös.

2) Henrik Larsinpoika Ekestubbe k. 1660 Vihti. Majuri, Turun linnan komendantti (aatelinen, sukunro 285).

3) Johan Larsinpoika Ylöstalo

4) Anna k. syks. 1676 Vihdin Kourula, haudattu 1677.

6) Anna

Puolisot:

¤¤ 1) Henriksson, Tomas k. n. 1590. Asuinpaikka Hagelby, Sipoo.

¤¤ 2) Poitz, Peter

Antoi Annalleen huomenlahjana Poitselan kartanon Vekkelaksissa

7) Felissa

Eli v. 1602, isän perinnönjaossa