Päivitetty 19.09.2015
ää 4. Laurinus ja Collinius
- Collinius Taulu 1 -
1. sukupolvi
Matthiae, Ambrosius (Mattsson, Brusius) k. n. 1631
Pälkäne. Pälkäneen kirkkoherra
1617 - n. 1631.
Viipurin hiippakunnan Lammin kappalainen 1614, Sääksmäen kappalainen 1616, Pälkäneen kirkkoherra 1617.
Ambrosius Matthiae harjoitti hyvin innokkaasti maanviljelystä ja hankki itselleen suuren maaomaisuuden. Hän otti viljelykseensä autiotalon Pälkäneen Epaalan kylästä ja liitti siihen toisen ostamansa talon, joille sai lainhuudon Kangasalan käräjillä 1623. (SKS Biografiakeskus)
Collinius-suku on lähtöisin Pälkäneen Kollolasta. Suvun kantaisä on Pälkäneen kirkkoherra Ambrosius Matthiae. Tämän suvun jäsenet käyttivät rinnakkain nimimuotoja Collinius ja Collinus. (Valtiot. maist. Seppo Perälä, Helsinki)
Lapset:
1) Ambrosii Johannes (Ambrosiuksenpoika, Juhana) (katso
taulu 2) k. 1668. Pälkäneen kappalainen ainakin 1631 - 1650, sijaiskirkkoherra
ehkä 1631 - 1632, kirkkoherra
1650 - 1668.
Sääksmäen emäseurakunnasta erotettu Pälkäne mainitaan pitäjänä ensimmäisen kerran jo 1405 ja itsenäisenä kirkkoherrakuntana 1445. Pälkäneellä oli kirkkoherran ja kappalaisen lisäksi 1650-luvulta lähtien pitäjänapulainen. Kirkkopitäjään kuului 1560 - 1581 Sahalahden kappeli, jolla oli oma kappalainen. Sahalahti muodostettiin erilliseksi pastoraatiksi 1581, ja sen kappalaisesta tuli samalla itsenäistyneen seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra.
Pälkäneen ensimmäinen kirkko rakennettiin puusta luultavasti 1300-luvulla. Vuoteen 1839 käytössä ollut ja raunioituneena edelleen pystyssä oleva harmaakivikirkko (S. Michaelis) on Markus Hiekkasen (2003) mukaan ”epäsymmetrisine ovikomeroineen ja rikkaine ikkunakoristeineen erään omintakeisen mestarismiehen tekemä vuosien 1495 ja 1505 välissä”.
Pälkäneen pitäjänapulaisina ovat olleet myös Paulus Johannis Collinius v. 1655, k. 1665, ja Johannes Johannis Collinius, ainakin 1679 (ehkä jo 1678), k. 1685.
- Collinius Taulu 2 -
2. sukupolvi
Ambrosii Johannes (Ambrosiuksenpoika, Juhana) (Brusiusson, Johan) (taulusta 1. Isä: Matthiae, Ambrosius) k. 1668 Pälkäne. Pälkäneen kappalainen ainakin 1631 - 1650 (mainitaan 1631), sijaiskirkkoherra ehkä 1631 - 1632, kirkkoherra 1650 - 1668.
Allekirjoitti (sijaiskirkkoherrana?) pitäjän kymmenysveroluettelon 24.04.1632.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku huhtikuu 1652, helmikuu (23.03.) 1653, marraskuu 1655, 19.11.1656 ja 12(14).12.1667. (SKS Biografiakeskus)
Johannes Ambrosii oli isänsä tavoin innokas maanviljelijä. Hän lisäsi sukunsa maaomai-suutta hankkimalla 1639 talon Epolan naapurikylästä Kollolasta. Ilmeisesti yhdistämällä siihen aikaisemmin hankitut maat muodostettiin Kollolan ratsutila, joka oli Johannes Ambrosiin Collinius-nimen omaksuneiden jälkeläisten omistuksessa useiden sukupolvien ajan. (Y. S. Koskimies 1948)
Puolisot:
¤¤ 1) Staffansdotter, Elin
Lapset:
1) Liisa Collinia (katso taulu 3) s. 1649 Pälkäne, k. 02.04.1700 Somerniemi.
2) Paul Collinius Paulus Johannis, Tavastensis (Påhl Johansson) s. ilm. 1620-luvun alussa Pälkäne?, k. 1665, haudattu 13.06.1665.
Ylioppilas (Satacundensis, Tavastensis; myös Ostorbotniensis!) Turussa kevätlukukausi 1648; respondentti (Paulus Johannis Collinus Tavast-Finno) huhtikuussa 1652.
Vihittiin papiksi Turussa 1655 Pälkäneen pitäjänapulaiseksi, mainitaan ko. virassa tuomiokapitulin pöytäkirjassa 21.1.1657, oli tuomiokapitulin pöytäkirjan mukaan isänsä lempipoika ("Her Johannes Ambrosii ögna lust"), josta tämä toivoi itselleen seuraajaa; toimi virkansa ohessa tuomiokapitulin määräyksestä naapuripitäjässä Sahalahdella Haapaniemen kartanon omistajan, oman kirkkoherransa kanssa riitautuneen majuri Jost von Qvantenin kotisaarnaajana vuodesta 1659.
Väitöskirjan dedikaatio (ded. diss.) Turku marraskuu 1655.
Colliniuksella oli seurakunnan kappalaisen Arvidus Johannis Rothoviuksen kanssa pitäjänkäyntejä ja saatavienkantoa koskevia vakavia erimielisyyksiä, joita selviteltiin tuomiokapitulissa. Collinius riitautui Pälkäneen Myttäälän kartanon vaikutusvaltaisen omistajan, kolmikymmenvuotisessa sodassa Nördlingenin taistelussa haavoittuneen ratsumestari Johan von Birckholtzin ja tämän perheen sekä näiden puolelle tässäkin kiistassa asettuneen Rothoviuksen kanssa ja käyttäytyi niin sopimattomasti, että tuomiokapituli antoi hänelle 1661 nuhteet ja ilmoitti pidättävänsä hänet virasta, kunnes hän oli pyytänyt anteeksi ratsumestarilta, tämän rouvalta ja virkaveljeltään, kappalainen Rothoviukselta. Collinius näyttää pian tämän jälkeen esittäneen asiaankuluvat anteeksipyynnöt ja oli sitten virassaan enemmittä hankauksitta varhaiseen kuolemaansa asti.
Puolisot:
¤¤ 1) Herkepaea, Ingeborg Andersdotter (Herkepaeus), s. n. 1637, k. Hauho, Lautsian ratsutila, haudattu 26.03.1708. Ingeborg Herkepaean toinen puoliso oli Akaan kirkkoherra Jacobus Matthiae (Matthaei) Ichtydius hänen 2. avioliitossaan, k. Akaa 1678. (SKS Biografiakeskus)
Isä: Herkepaeus, Andreas Christophori, Hauhon kirkkoherra.
Äiti: Thomasdotter, Karin.
Ylioppilasmatrikkeli 1640 - 1852 / Helsingin yliopisto; henkilötiedot:
Kl. 1648 Paul Collinius Paulus Johannis, Tavastensis 619. Vht: Pälkäneen kirkkoherra Johan Collinius (Johannes Ambrosii, † 1668) ja Elin Staffansdotter. Ylioppilas Turussa kl. 1648. Nimi on kopioitu Albumista noin v. 1696 Satakuntalaisen osakunnan matrikkeliin [1647/48] Paulus Collinius Comminister Pelkenensis. Nimi on kopioitu Pohjalaisen osakunnan matrikkeliin [1648] Paulus Johannis Collinus‹!›. | Adjunctus Ministerii in Pälkäne. Obiit 1665. Respondentti 4.1652 (Paulus Johannis Collinus Tavast-Finno), pr. Eskil Petraeus U1. Vihitty papiksi Turun hiippakunnassa 1655. Pälkäneen pitäjänapulainen 1655, samalla kotisaarnaajana majuri Jost von Qvantenin luona Kuhmalahden Haapaniemessä vuodesta 1659. Jonkin aikaa pidätettynä virantoimituksesta 1661. † Pälkäneellä 13.6.1665.
Poika: apulaispappi Jost Collinius 3117 (yo 1683/84).
Pson poikapuoli: rykmentinpastori Erik Ichtydius 2107 (yo 1670/71).
Lanko: Vanajan kirkkoherra Johan Röökman 62 (yo 1640, † 1679).
Lanko: Hauhon kirkkoherra Kristoffer Herkepaeus 961 (yo 1652/53, † 1690).
3) Johannes Johannis Collinius (Johan Johansson) s. ilm. 1640-luvulla, Pälkäne?, k. Pälkäne 1685, todennäköisesti naimattomana.
Ylioppilas (Satacundensis, Pälkänensis) Turussa 1667/68, mainitaan useita kertoja konsistorin pöytäkirjassa 20.09.1669 - 12.04.1676: oli osallistunut tappeluihin, velkaantunut ja mm. arestirangaistukseen tuomittuna karannut putkasta.
Pälkäneen pitäjänapulainen ainakin jo 1679 (ehkä 1678).
Väkijuomille perso ja humaltuneena väkivaltainen Johannes Johannis Collinius oli alituisesti ankarissa riidoissa vanhemman veljensä Gustavus Johanniksen kanssa. Hän yritti lisätä omaisuuttaan epärehellisin keinoin ja käyttäytyi muutenkin eri tavoin siinä määrin sopimattomasti, että Y. S. Koskimies on luonnehtinut häntä ”rappiolle joutuneen pappismiehen perikuvaksi” (SSV 32 1948). Tiivistelmä Koskimiehen Colliniuksen edesottamuksia koskevasta yksityiskohtaisesta kuvauksesta sisältyy Pälkäneen pitäjänhistoriaan (Tuomo Koukkula 1972): ”Hänellä oli monet riidat vanhemman veljensä Gustavin kanssa, joka oli v. 1674 - 75 hankkinut yksinoikeuden Kollolan suurtilaan. Vuonna 1678 Johan Collinius tuomittiin suuriin sakkoihin, kun hän oli vastoin kieltoa tunkeutunut lampuotien viljelemään Kollolaan ja miekalla ja kirveellä hakannut ikkunoita rikki, ratsastanut omavaltaisesti Kollolan hevosella 4 kertaa Turkuun ja häirinnyt eri tavoin veljen lampuoteja.” (SKS Biografiakeskus, Ylioppilasmatrikkeli 1640 - 1852 / Helsingin yliopisto)
4) Gustavus Johannis Pälkänensis Collinius k. 02.02.1679 Nauvo. Pälkäneen kirkkoherran poika, Nauvon kirkkoherra 1673.
Nauvon kirkkoherra, FM Gustaf Collinius 1515 (yo 1661/62, † 1679). (Ylioppilasmatrikkeli 1640 - 1852 / Helsingin yliopisto)
Puolisot:
¤¤ 1) Thauvonius Collinius Boraeus Hume, Kristina Abrahamintytär k. aik. 1691. Vihitty: 21.01.1671 ("Gustavus Johannis Pälkänensis Collinius").
Kristina Abrahamintyttären toinen puoliso oli Bartholdus Michaelis Boraeus Boman, vihitty 1680. Nähtävästi kotoisin Ahvenanmaalta, tal. poika Saltvikin eli Kvarnbon kylästä. Nauvon kirkkoherra 1679. Kuollut 1691 Nauvo. Kolmas puoliso oli Robert Hume, vihitty aik. 1691. Kuollut 1706. (Viipurin porvari Pietari Juusteenin jälkeläisiä 5 polvea)
5) Isak Collinus (yo 1653). (Ylioppilasmatrikkeli 1640 - 1852 / Helsingin yliopisto)
6)
Mikael Collinius Rykmentinpastori 1940 (yo 1667/68, † 1685).
(Ylioppilasmatrikkeli
1640 - 1852 / Helsingin yliopisto)
- Laurinus ja Collinius Taulu 3 -
3. sukupolvi
Collinia, Liisa (taulusta 2. Isä: Ambrosii Johannes) s. 1649 Pälkäne, k. 02.04.1700 Somerniemi.
Puolisot::
¤¤ 1) Laurinus, Sigfridus (Sipi) Laurentii (Sigfrid Larsson) s. ilm. n. 1640, k. 1684 Somero.
Syntyperä tuntematon, luultavasti Somerolta kotoisin (Aulis Oja 1955).
Ylioppilas Turussa, mainitaan 01.06.1661, jolloin Turun tuomiokapituli antoi ylioppilas Laurinukselle luvan saarnata kerran tai kahdesti Someron kirkossa seurakunnan kirkkoherran, lääninrovasti Nicolaus Magni Hammarmannuksen suostumuksella.
Someron kappalainen 1666, kirkkoherra 1679, astui virkaan todennäköisesti 1680.
Someron pitäjänhistoriassa (1949) kerrotaan seuraavaa: ”V. 1683 kirkkoherra Sipi Laurinus ilmoitti pappilan leivintuvan, riihen, luuvan, pirtin ja tallin, joiden rakentaminen ja kunnossapito kuului Kaskiston yökunnan 31 talolle, olevan korjaamisen tarpeessa. Kirkkoherra itse oli korjauttanut leivintuvan; seurakuntalaiset lupasivat korvata tämän tekemällä talvisaikaan päivätöitä pappilalle. Pitäjäläiset pyysivät saada lykätä tallin korjaamisen tuonnemmaksi vedoten vaikeisiin aikoihin. Navetta oli lähiaikoina uusittu, koska puretusta vanhasta navetasta luvattiin rakentaa puuttuva mallashuone.”
Omisti Lautelan kylässä Punaparran eli Pentin tilan 1675 - 1677. (SKS Biografiakeskus)
Lapset:
1) Liisa s. 15.03.1673 Somero, k. 04.05.1712 Somero.
Puolisot:
¤¤ 1) Achrenius, Simo Kreunpoika (ent. Kirjola (vuoteen 1678)) s. 14.10.1667 Uskela, k. 03.12.1747 Somero. Kappalainen. Vihitty 1693 Somero?
<< Kirjola eli Achrenius Taulu 3
Lapset: (Puolisoita >> Kirjola eli Achrenius Taulu 3)
1) Liisa s. 23.11.1696 Somero, k. 01.08.1776 Urjala.
2) Margareta s. 1701 tai 1700 Somerniemi, k. 01.03.1770 Marttila, Huovariston Broman, 70 v. Asuinpaikka Somero, Jaatila?
>> Rotenberg Taulu 1
3) Simo s. 09.01.1702 Somerniemi, k. 12.03.1751 Sievi. Sievin kappalainen.
4) Helena s. 1704 Somerniemi, k. 21.02.1778 Somerolla, naimattomana.
5) Abraham s. 01.02.1706 Somerniemi, k. 28.09.1769 Nousiainen. Kirkkoherra.
6) Jaakko s. 17.05.1708 Somerniemi, k. 1712 - 1722 Somero.
7) Stiina s. 02.10.1710 Somero, k. 09.04.1774 Somero.
8) Iisak s. 17.03.1712 Somero, k. 14.09.1778.