iä 2. Tammelinus
- Tammelinus Taulu 1 -
1. sukupolvi?
Mulli, Matias Johannes Kirkkoherra.
Kirkkoherrana Tammelassa 1557 - 75. Varakasta turkulaista porvarissukua, oli v. 1571 maakunnan rikkaimpia miehiä omistaen 5 hevosta, 20 lehmää, 30 lammasta, härkiä, 15 vuohta, 6 sikaa ja 19 päätä nuorta karjaa. Mahdollisesti sama henkilö kuin Tammelan Portaassa 1560 asunut kappalainen. (Eeva Ojanen, Tammelan seurakunnan historia, Tammela 1973).
Mulli-nimisiä porvareita oli Turussa tuona aikana ja myös muualla eteläisessä osaa maata. Porvoon kirkkoherrana oli Simon Mulli noin 1472 - 1480 (Anders Allardt: Borgå sockens historia, 1925), Perniössä oli Uloff Mulli (Salonen-Salmo ja Knaapinen: Perniön pitäjä, 1930). Perniön uudessa historiassa sama mies oli nimellä Munck. Naantalin luostarin viimeinen kirkkoherra oli Olavi Mulli noin 1520 - 1540 ja loppuaikanansa luterilainen. Häntä seurasi Matias, ehkä 1540-luvun lopulta 1560-luvulle asti (Perniön pitäjä, 1930 - katso edellä) (Salme Palosaari)
Tammelasta löytyi Matthias Johannis Mulli, tillträde vid pass(?) 1557. Lisäksi löytyi Turusta arkkidiakoni, kaniikki Nicolaus Muulle. Hän oli Turun piispanistuimen kirkon taloudenhoitaja (Oeconomus Templi) 1457 asti ja sitten arkkidiakoni. Tituloidaan 1477 entiseksi arkkidiakoniksi. (Antti Kalliomäki)
Maarian pitäjän, ent. Räntämäki, Kaerlan kylässä on Mullin talo, jossa 1454 asui Turun tuomiokirkon taloudenhoitaja Nicolaus Mulle. (Tarja Laaksonen)
Lapset:
1) Laurentius (katso taulu 2) k. 1637 Tammela. Kappalainen.
- Tammelinus Taulu 2 -
2. sukupolvi?
Matthie, Laurentius (taulusta 1. Isä: Mulli, Matias Johannes) k. 1637 Tammela. Kappalainen.
Tammelan kappalainen 1592 - 1637, oli mukana Uppsalan sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa Turussa 19.06.1593. (Tammelan seurakunnan historia)
Lapset:
1) Matthias (katso taulu 3) s. n. 1570 Lohjan Nummen kylä, k. 20.02.1636 Lohja, haudattu Lohjan kirkkoon, kuorin pohjoissivulla olevaan muurihautaan. Lohjan kirkkoherra, rovasti.
- Tammelinus Taulu 3 -
3. sukupolvi
Laurentii, Matthias (Forssman) (taulusta 2. Isä: Matthie, Laurentius) s. n. 1570 Lohjan Nummen kylä, k. 20.02.1636 Lohja, haudattu Lohjan kirkkoon, kuorin pohjoissivulla olevaan muurihautaan. Tammelan kappalainen, Lohjan kirkkoherra 1624 - 1636, rovasti.
Konrektor i Helsingfors 1619, kyrkoherde i Lojo 1624, prost. Död enligt uppgift 20.02.1636. (Genos 1978, Jarl Pousar)
Mattias Laurinpoika, käytti ilmeisesti sukunimeä Forssman. Helsingin pedagogion (alkeiskoulun) opettajana ja konrehtorina 1619 - 1624, Lohjan kirkkoherrana 1624 - 1636. Sai rovastin arvon. Vuonna 1625 todettiin käräjillä, että Siuntion Grotila eli Grotbacka (myöhemmin Nackans) niminen talo kuului perintöoikeuden nojalla Mattiaalle. Vuonna 1628 osti maata Paksalossa ja 1629 Vohloisten kartanon, jonka ensimmäisestä avioliitosta olevan Elisabet-tyttären mies tallimestari Erik Tuomaanpoika Nupuinen lunasti 1638 vaimonsa kanssaperillisiltä ja Routjoen 1642. (G. Rein, Lohjan historia, Helsinki 1944)
Puolisot:
¤¤ 1) Gustafsdotter (Sauvon Lillbyn ja Västisin kartanosta)
Isä: Nilsson (Blåfield), Gustaf Frälsemannen (aatelinen).
Ratsutilallinen, tilanomistaja / Sauvon Lillby ja Västis sekä osa Martbölestä. Aatelistaulu Blåfield tuntee Gustavin lapsista vain Ivarin ja Annan. Anna haudattiin Sauvon kirkkoon 1656, oli naimisissa Gabriel Hemmingsonin (Sauvosta) kanssa ja 1623 alkaen kultaseppä Hartvik Wölichin (k. 1641, oli Turusta) kanssa. Omisti Sauvossa Lillbyn ja Västiksen tilat. Gustafilla ja Britalla oli kaksi lasta, Ivar ja Anna. Brita myi leskeksi jäätyään Västiksen Hans Hornille. Anna-tyttären hän jätti perinnöttömäksi. (Blåfieldien kautta saatuja tietoja / Aarne Vesterinen, 2002)
Esi-isät johtavat sukuihin Stålarm, Tavast, Djäkn ja Stiernkors ym.
Äiti: Sigfridsdotter af Kuggböhle, Brita k. n. 1625. (Aatelinen).
Kuollut vuoden 1622 jälkeen - arviolta 1625. Tilanomistajan vaimo / Sauvo - tilanomistajan leskenä 1602 / Sauvon Lillby - eli vielä 05.05.1622. Myi 05.05.1622 miniänsä suostumuksella osuutensa Västisistä Hans Hornille ja teki samalla tyttärensä perinnöttömäksi "alldenstund jag ingen dotterlig benägenhet af henne förnummit".
Lapset:
1) Elisabet
Puolisot:
¤¤ 1) Nupuinen, Erik Tomasson Stallmästaren på Åke Totts gods Sjundby och Gerknäs.
2) Johan Mattson Forssman, aateloituna Örnecrantz k. 1665. Generalguvernementskamrerare i Skåne, Halland och Blekinge.
Bokhållare i finska generalguvernementet, landsbokhållare i Kalmar och Kronobergs län 13.5.1646, generalguvernementskamrerare i Skåne, Halland och Blekinge 1658. Adlades 19.12.1664. Död 1665. (Genos 1978, Jarl Pousar)
¤¤ 2) Larsdotter, Brita (Birgitta) s. n. 1600 - 10 Vihti, k. 1644 Loimaa.
Isä: Bertilsson (Olkkala), Lars s. 1568 - 1574 Vihti, Olkkala, k. aik. 1640. Alilaamanni ja Turun hovioikeuden jäsen.
<< Olkkala Taulu 3
Äiti: Henrikintytär, Brita k. viim. 1630.
<< Ekelöf 1 Taulu 11
Vihtiläistä aatelissukua, joka omisti Vihdin Olkkalan kartanon. Loimaalla ollessaan asui Hirvikosken Kitkolla. Kuoli 1644 asuessaan Loimaalla, äkkiä jollakin matkalla. Ilmeisesti matkusti silloin Loimaalta kotiinsa Vihtiin katsomaan Henrik-veljeään, joka palasi sodasta Saksasta 1644 erottuaan armeijasta sairauden takia. (Arja Mikluha)
Tammelan kirkon penkkijärjestys vuodelta 1666 kuvasti omalla tavallaan kolmisäätyajattelua. Kirkkoherralla oli paikkansa kuorissa oikealla puolella. Penkkijärjestyksen voimaantullessa Tammelan kirkkoherrana oli [Britan toinen puoliso,] tunnettu ja arvostettu Laurentius Pietarinpoika Tammelinus [eli Laurentius Petri Aboicus] (1648 - 1671), joka toimi myös Sääksmäen rovastikunnan esimiehenä. Hänen puolisonsa Birgitta oli tunnettua vihtiläistä Ekestubben sukua. Hänellä yksinään oli paikkansa kuorin vasemmalla puolella. Hänen poikansa, silloinen Tammelan kappalainen Iisak Matiaksenpoika Tammelinus, istui myös kuoripenkissä oikealla puolella. Hän seurasi isäpuoltaan kirkkoherran virassa ja kuoli 1693. (Tammelan historia 1)
Pappilan Birgitta-rouva nähtiin sunnuntaisin kirkossa ja myös pitäjällä pidoissa säädylle sopivassa asussa. Pukuasetuksen mukaiseen papinemännän vaateparteen kuului musta myssy, musta, väljähkö jakku, jonka pääntie oli avara ja jossa oli 3/4 pituiset hihat. Hihojen alta pistivät esiin valkeat alushihat. Kureliivi oli lyhyt, eikä se jäykistänyt vartaloa. Musta, leveä hame laahasi maata, niin että kengät jäivät piiloon. Talvella kangas oli lämpimää verkaa ja kesällä silkkiä. (Tammelan historia 1)
Kuolema vieraili Tammelinuksen perheessä pienellä ajalla kolme kertaa. Valpuri-tytär kuoli Hämeenlinnassa ja kaiketi haudattiin sinne. Pian sen jälkeen kuoli lahjakas maisteri-poika Jakob vuonna 1664. Kirkkoherra Laurentius nukkui pois vuonna 1671. Isä ja poika saivat hautasijan kirkossa, isä ilmeisesti kuorissa paikalta, jolla hän jumalanpalveluksessa oli istunut. Tietoa kummankaan hautasijasta ei ole säilynyt, koska tällöin ei ollut tapana merkitä hautapaikkoja. Hautaustoimitus poikkesi talonpoikaisesta hautauksesta sikäli, että pidettiin ruumissaarna. Voi kuvitella, että arvostetun rovastin arvostettu poika Gabriel Tammelinus kuvaili ruumissaarnassa vainajan elämän alusta loppuun. Poikapuoli Iisak Tammelinus kaiketi toimitti ruumiinsiunauksen. Vainajan arkku oli saarnatuolin alla koko jumalanpalveluksen ajan. Avattu hauta kuorissa muistutti seurakunnalle elämän katoavuudesta, nyt entistä vakavammin, kun siellä lepäsi sielunpaimen. Hautajaisaterialla pappilassa tuskin oli muita kuin läheisiä omaisia. (Tammelan historia 1)
Lapset:
1) Isacus (Isaacus) Matthiae (katso taulu 4) s. 1620 - 1630 -luvulla Lohja?, k. Tammela, haudattu 21.09.1693 Tammelan kirkko. Tammelan kappalainen ja kirkkoherra.
2) Maria
Nämns som styvdotter till Laurentius Petri i Loimijoki 1642 - 1643 (Genos 1978, Jarl Pousar)
(Jarl Pousarin mukaan Isacus olisi Matthiaksen ensimmäisestä avioliitosta ja Maria tod. näk. toisesta.)
Arja Mikluha: Oliko Isak Tammelinuksen äiti Brita Ekestubbe vai nimeltä tuntematon Gustav Blåfieldin tytär?
Asian varmasti selvittämiseksi tarvittaisiin kaksi seuraavista tiedoista:
– Isakin syntymäaika
– Isakin isän Mattias Laurentiuksen ensimmäisen vaimon nimeltä tuntemattoman Gustav Blåfieldin tyttären kuolinaika
– Toisen vaimon Brita Ekestubben ja Mattias Laurentiuksen vihkiaika
Isakin syntymäaikaa ei ole tiedossa. Ainut viite ikään on Jalmari Finnen artikkelissa "Muuan kirkkoherranvaali Tammelassa 1670-luvulla". Isakin vastaehdokkaana Tammelan kirkkoherran virkaan v. 1672 oli jo 70-vuotias Uskelan kappalainen Petrus Procopaeus ja konsistoriumi huomauttaa, että Procopaeus on kaikessa Tammelinusta parempi, joka voisi varsin hyvin olla hänen poikansa. Tästä voidaan päätellä, että Isak ei liene syntynyt ainakaan ennen vuotta 1622, vaan todennäköisemmin selkeästi myöhemmin. Isak oli siis kirkkoherraksi hakiessaan 40 - 50 -vuotias. Isak kuoli 1693 Tammelan kirkkoherrana ja oli tuolloin 60 - 70 -vuotias.
Isak kirjoittautui Turun yliopistoon vuonna 1650. Hän väitteli 01.06.1651 ja toisen kerran 12.06.1653. Jos Isak olisi syntynyt 1620-luvun alussa, hän olisi aloittanut opiskelun suhteellisen vanhana. Hänen isänsä Lohjan kirkkoherra Mattias Laurinpoika kuoli 20.02.1636, joten jos Pousarin mainitsema Maria-tytär olisi syntynyt Isakin jälkeen, pitäisi Isakin olla syntynyt noin 1630-luvun vaihteessa. Isakin äiti olisi tällöin Brita Ekestubbe.
Isakin isän ensimmäisestä avioliitosta olevat lapset olivat Isakia huomattavasti vanhempia. Elisabet Mattsdotterin mies tallimestari Erik Tomasson Nupuinen lunasti 1638 Vohloisten kartanon sisarensa kanssaperillisiltä. Oletan, että Elisabet oli syntynyt noin 1610-tienoilla. Johan Mattson Forssman ei ilmeisestikään muuttanut äitipuolensa kanssa 1638 Loimaalle, joten hän on ollut tällöin aikuinen. Hän oli v. 1646 Kalmarin maakirjanpitäjänä ja ennen siihen asemaan pääsyä hänen on pitänyt opiskella ja saada työkokemusta. Hänet aateloitiin 1664 ja hän kuoli 1665. Oletan myös hänen syntyneen 1610-luvun alkupuolella.
Olettaisin, että Mattiaksen ensimmäinen vaimo kuoli 1620-luvun alkupuolella, mihin ajankohtaan liittyy Mattiaan siirtyminen Helsingin pedagogion (alkeiskoulun) opettajasta ja konrehtorista (1619 - 1624) Lohjan kirkkoherraksi (1624 - 1636). Vuonna 1625 todettiin käräjillä, että Siuntion Grotila eli Grotbacka-niminen talo kuului perintöoikeuden nojalla Mattiaalle. Olisiko Mattias vaatinut vaimonsa jälkeen perintöä itselleen? Oliko Grotbacka Blåfieldien omistuksessa vai oliko se Mattiaan omilla sukulaisilla? Siuntion historiassa mainitaan, että Grotbacka eli Nackans oli aputilana puoleksi Hollstensin Bertilsin ratsutilalle yhdessä Hummelkilan Humerresin kanssa ja puoleksi Hollstensin Korpisille yhdessä Hummelkilan Klevbackan kanssa.
Mattiaksen vaimon leskenä ollut äiti Brita Sigfridsdotter myi 1622 Blåfieldin suvulle kuuluneen Västisin rälssitilan Sauvosta. Muutakin omaisuutta saattoi tuona aikana olla myynnissä. Riitaisuuksiin lienee ollut myös aihetta, sillä edellä mainitun kaupan yhteydessä Brita Sigfridsdotter teki tyttärensä perinnöttömäksi lauseella "alldenstund jag ingen dotterlig benägenhet af henne förnummit". Tämä sanonta on yhdistetty Anna Gustafsdotteriin, mutta onhan se voinut kohdistua Annan sisareen eli Mattiaksen vaimoon, jonka nimeä ei esiinny aateliskalenterissa. Jospa Mattias Laurinpoika ei ollut kelvannut vävyksi - hänen taustastaansahan tiedetään vain, että hän oli kotoisin Nummelta. Mutta todennäköisesti tytär oli nainut alemmasta yhteiskuntaluokasta olevan miehen ja se ei aatelisesta Kuggböle-suvusta olevalle äidille ehkä kelvannut ja hän kääntää asian tyttären rakkaudettomuudeksi itseään kohtaan. Tosin mistään köyhistä oloista Mattias ei ole voinut olla, sillä vain harvoilla oli tuohon aikaan mahdollisuus opiskella. Lohjan Vohloisten kartanon Mattias Laurinpoika omisti 1634 - 36. Häntä ennen sen omisti Pertti Laurinpoika 1630 - 33. Vohloisten kantatila muodostui n. 1630 kolmen talon yhteenliittymästä. Oliko Pertti Laurinpoika mahdollisesti Mattiaan veli ja oliko suvulla ollut Lohjalla talo tai taloja, joista Vohloinen muodostui?
Mattiaan syntymäaikaa ei ole tiedossa, mutta se lienee 1570 - 1590 välillä. Mattias olisi siten kuollessaan ollut 46 - 66 -vuotias. Koska hän oli Lohjan kirkkoherrana 12 vuotta, häntä tuskin nimitettiin kirkkoherraksi alle 35-vuotiaana. Lisäksi hän ehti saada rovastin arvon, mikä edellytti myös kypsää ikää, joten oletan hänen syntyneen todennäköisemmin 1570-luvulla.
Mattias melko varmaan etsi uuden vaimon ja äitipuolen lapsilleen Lohjalle muuton aikoihin. Vihdistä lienee tällöin löytynyt nuori Brita Laurintytär, jota myöskään ei itse asiassa löydy aateliskalenterista. Britan syntymäajaksi oletan noin 1600 - 1610, joten hän olisi ollut huomattavasti miestään nuorempi ja siten vain joitakin vuosia lapsipuoliaan vanhempi. Brita avioitui leskeksi jäätyään uudestaan 1638 ja synnytti siitä avioliitosta vielä lapsen ainakin v. 1641, joten en usko Britan syntyneen 1500-luvulla. Hänen toinen miehensä oli syntynyt noin 1605 - 1610, joten tuskin tämä olisi nainut itseään kovin paljon vanhempaa leskiäitiä lapsineen.
Isak on ollut Margareta-vaimonsa kanssa naimisissa ainakin 1663, jolloin Isak omisti Tammelan Lunttilan Houkka-nimisen talon. Lapsia heille syntyi todennäköisesti kahdeksan ilmeisesti vuosien 1660 - 1675 välillä, jolloin Isak olisi ollut noin 30 - 45 -vuotias.
Edellä esitettyjen tietojen pohjalta: Isakin syntymäaika on todennäköisesti vuoden 1625 jälkeen. Isakin isän Mattias Laurentiuksen ensimmäisen vaimon nimeltä tuntemattoman Gustav Blåfieldin tyttären kuolinaika on ilmeisesti ennen vuotta 1624. Toisen vaimon Brita Ekestubben ja Mattias Laurentiuksen vihkiaika on siten vuoden 1624 jälkeen. Tästä voidaan vetää johtopäätös, että Isakin äiti oli Brita Ekestubbe.
Lisäksi tätä johtopäätöstä tukee se, että kun Brita Ekestubbe kuoli 1644 jäi Isak poikapuolena Laurentius Petrin hoivaan ja muutti tämän kanssa 1648 Tammelaan. Tuskin Laurentius Petri olisi vienyt mukanaan jo aikuistunutta Isakia, jos tämä olisi ollut hänen vaimonsa edellisen miehen ensimmäisen vaimon synnyttämä lapsi, kun hänellä itselläänkin oli kolme pientä lasta avioliitostaan Britan kanssa.
Samoin se, että Isak omisti v. 1651 väitöskirjansa isäpuolelleen Laurentius Tammelinukselle, veljelleen Johan Matiaksenpoika Forssmanille, enolleen majuri Henrik Laurinpoika Ekestubbelle Vihdin Olkkalasta sekä sukulaisilleen äitinsä serkun ja samalla äidin isän veljen lesken toiselle miehelle ratsumestari Nils Laurinpoika Stålhanelle Vihdin Irjalasta, äitinsä Anna-sisaren miehelle Jakob Karlsson Skoolle, aateloituna Hästesko-Fortuna, Vihdin Kourlasta sekä tallimestari Erik Tuomaanpoika Nupuiselle sisarensa Elisabeth Matiaksentyttären miehelle. Väitöskirjassa esitetyt sukulaissuhteet osoittavat äidin olleen Ekestubbe. Tuntuisi oudolta, jos vain äitipuolen sukulaisia olisi mainittu, eikä lainkaan Blåfieldejä, näinkin kattavassa luettelossa. Nils Laurinpoika Stålhane oli naimisissa Margareta Thomasdotterin kanssa, joka oli Brita Ekestubben äidin Brita Henriksdotter Ekelöfin Anna-sisaren ja Sipoon Hongelbystä olevan Tomas Henrikssonin tytär. Margareta oli jäänyt Brita Ekestubben isän Lars Bertilssonin veljen Simon Bertilssonin leskeksi. Vihdissä olevan Irjalan kartanon omisti Lauri Pertinpoika 1583 - 1602 ja Simo Pertinpoika 1604 - 1616 (= Ekestubben veljekset) ja sitten Nils Stålhana 1617 - 1657 todennäköisesti vaimonsa perittyä sen leskeksi jäätyään. Isak on äitinsä kuoleman jälkeen (1644) pitänyt siis yhteyttä näihin sukulaisiinsa eikä mainintoja näy olevan Blåfieldeistä. (Arja Mikluha)
Britan toinen puoliso oli Laurentius Petri Aboicus, s. n. 1605 - 10 Turku, k. 1671 Tammela. Vihitty n. 1638 Loimaa.
Marttilan sijaiskirkkoherrana 1631 - 32 (Marttilan pitäjän historia), Turun kappalainen 1634 - 36, Loimijoen kappalainen 1637 (v. 1641 Tammelan seurakunnan 500-vuotismuiston 1423 - 1923 mukaan, Forssa 1923) ja kirkkoherra 1638 - 48, Tammelan kirkkoherra 1648 - 71 ja Loimaan kappalainen 1641. Suomalaisen saarnakirjallisuuden yksi perustajista, mm. "Ajan Tieto Suomenmaan menoist ja uscost", 1658. Virsirunoilija ja häneltä ovat vanhan virsikirjan virret 331, 338, 394, 407 ja 410. Merkittävää oli myös hänen uraauurtava työnsä sanalaskujen kerääjänä. (Salme Palosaari ja Arja Mikluha)
Lapset:
1) Jacobus Laurentii Tammelinus
Ylioppilas Turussa viimeistään 1656, maisteri 1664, haudattu Turussa 29.04.1665.
2) Gabriel Laurentii Tammelinus s. 24.02.1641 Loimaa, k. 02.08.1695 Lohja.
Ylioppilas Turussa viimeistään 1659 (15 v.), maisteri toukokuussa 1664 yhdessä veljensä Jaakon kanssa. Turun koulun rehtori 1670, Lohjan kirkkoherra 1677.
3) Valborg Larsdotter s. n. 1638, k. viim. 1669 Hämeenlinna (lapsivuoteeseen).
Puoliso Tammelassa 04.07.1658 maisteri, sittemmin Kemiön kirkkoherra Henrik Florinus (Paimiolainen), s. 1633 Paimiossa, k. 12.04.1705 Paimiossa. Paimion kirkkoherra 1671 ja Kemiön 1689. Vanhemmat Paimion kirkkoherra Mathaus Erici Florinus (k. 27.02.1669 Paimiossa) ja Elisabet Henriksdotter.
- Tammelinus Taulu 4 -
4. sukupolvi
Tammelinus, Isacus (Isaacus) Matthiae (taulusta 3. Isä: Laurentii, Matthias) s. 1620 - 1630 -luvulla Lohja?, k. Tammela, haudattu 21.09.1693 Tammelan kirkko. Tammelan kappalainen ja kirkkoherra.
Tammelan pitäjänapulaisena 1652 - 1663, Tammelan kappalaisena vuosina 1663 - 1671 ja kirkkoherrana 1671 - 1693 (Tammelan seurakunnan historian mukaan kappalaisena vuoteen 1673).
Iisak osti Linikkalasta kaksi tilaa ja asui siellä kappalaisena ollessaan. Iisak Tammelinus testamenttasi 1696 Häiviän tilan tyttärilleen Elisabetille ja Marialle. (Tammelan seurakunnan historia)
Iisakki testamenttasi Häiviältä tilan tyttärilleen Liisalle ja Marialle (Isontalon eli Skraatarin). Testamentti on päivätty 23.02.1693 ja se tuli lainvoimaiseksi 1696. (Alla on käännösyritys aika epäselvästä testamentista. Iisakki saattoi myös testamentata Häiviän talon ei kahdelle tyttärelleen vaan tyttärelleen Liisalle ja tämän tyttärelle Margaretalle.) (Ismo Pyyppönen)
27. - 29. 2. 1696 oikeuden pöytäkirja (Leif Boströmin ruotsinnoksesta vapaasti kääntänyt Leena Nordlund)
Niin kuin edesmennyt Tammelan kirkkoherravainaja Isaac Tammelini teki testamentissaan, joka on todistettu 23 helmikuuta 1693 oikeaksi ja perinnönjaon instrumentissa 8. Joulukuuta samana vuonna, edellä nimetyn edesmenneen kirkkoherran vanhin tytär vaimo Elisabetha Tammelina olisi yhdessä sisarensa silloinen neitsyt Maria Tammelina ennen muita perinnönsaajia olla oikeutettu kotitalon omistusoikeuteen ja asumisoikeuteen, niin on määrätty ja nautittu, sama testamentti ja määräys molemmille puolille on niin paljon enemmän ? saapa, kun yksi ja sama tila ja viljava maa ollut heidän isävainajansa viljelemä, koska he jo niin kauan siihen asti kun he naimattomia ovat olleet, niin puolet tilasta kummallekin ???
Heidän ja heidän miestensä välille on sittemmin syntynyt kiistaa ja erimielisyyttä, jota ei ole heidän kesken sovittu eikä myös nykyisten miestensä kanssa ??
Että onnistua ja yhdistyä kauniisti ???
Mutta jos jonkinlainen sopimus olisi vielä saatavilla koska vanhempi lanko maanviljelijä Johan Jöransson valittaa että nuorempi lanko, jalkaväen korpraali Carl Erihsson olisi tavalla tai toisella yrittänyt tehdä vääryyttä häntä kohtaan, niin pitää tämän oikeuden keinoin tutkia jos tilan tilukset ja aitaukset, jos nämä kaksi totuuteen vedoten voivat ja millä tavalla missä käyttää ja verottaa osastaan
Kuin kuninkaallinen majesteetti määrännyt ja määräys 10 tammikuuta 1687
Mutta jos tilanne on niin vähäinen että kaksi asukasta ei voi ilman omistajan sanaa/selostusta ja tilan kuin koron jakoa selvittää, niin nuoremman sisaren pitäisi antaa vanhemman lunastaa itsensä tilasta.
Näin ilmoitti tämä kihlakunta neuvoksi ja sen avuksi
Koska kumpikin kirkkoherravainajan testamentti on ollut edullisin vanhemmalle asianosaiselle joka on ollut ? lastensa kanssa
Eikä nyt millään muulla tavalla kuin ???
Mutta mikä tahansa ?? voi
Samaistaa on se 6:ssa maalain kappaleessa
Iisak Tammelinus omisti Häiviän Isotalon 1687 - 1693, Juho Yrjönpoika 1694 - 1727 (puoliso Liisa Iisakintytär), Yrjö Juhonpoika 1727 - 1760 ja Yrjö Yrjönpoika 1761 - 1794.
Student 1650. Försvarade två dissertationer i Åbo 1.6.1651 och 12.6.1653. Kapellan i Tammela 1663, kyrkoherde där efter sin styvfar Laurentius Petri 1673. Död i Tammela 21.9.1693. Hade flere barn. Laurén uppger felaktigt, att han var gift med Elisabet Arctopolitana. Hon var kyrkoherden Johan Amnells hustru. Isaacus Tammelinus hustru hette Margareta. (Genos 1978, Jarl Pousar)
Tammelinus, Iisak Matiaksenpoika kirjoittautui 1650 yliopistoon. Hän oli edellisten velipuoli. Hän väitteli professori Eskil Petraeuksen johdolla ja omisti väitöskirjansa isälleen (isäpuoli) Laurentius Tammelinukselle, veljelleen Johan Matiaksenpoika Forsmanille, enolleen majuri Hans L. Ekestubbelle ja ratsumestari N.L. Stålhanelle. Iisak Tammelinus oli ensin Tammelan kappalainen ja myöhemmin kirkkoherra (kuoli 1693). (Tammelan historia 1)
Laurentius Pietarinpojan kuoltua hänen toisen vaimonsa poika Iisak (eli Laurentiuksen poikapuoli) ryhtyi toden teolla tavoittelemaan Tammelan kirkkoherranvirkaa. Gabriel Tammelinus tuki hänen pyrkimyksiään koko arvovallallaan. Tuomiokapituli puolestaan piti Uskelan kappalaista Pietari Procopaeusta sopivimpana, koska mies oli jo 70 vuoden ikäinen eikä ollut vielä ylennyt kirkkoherraksi. Procopaeus oli itsekin aktiivisena asialla. Anna Maria Kruus asettui tukemaan häntä eikä Iisak Tammelinusta. Kartanonomistajan väitettiin uhanneen Jokioisten kappelin irtautumisella Tammelasta, ellei Iisak luopuisi tavoittelemasta kirkkoherranvirkaa.
Iisak Tammelinus oli hankkinut suosijoikseen Mustialan kartanonomistajan Bengt Hornin ja Saaren kartanonomistajan Lorenz Creutzin, jotka suosittelivat häntä kuninkaalle. Tarinan mukaan Iisak Tammelinus matkusti Kaarle XI:n vastaanotolle ja piti kuninkaan kehotuksesta saarnan, joka miellytti kovasti kuningasta, ja valtakirja heltisi tuota pikaa. Gabriel Tammelinus oli taustatuki ja asetti Iisakin virkaan tarkastuskäynnillään vuonna 1673.
Seuraavan vuoden 1674 alussa Johannes Gezelius tuli tarkastuskäynnille Tammelaan ja Jokioisiin. Hänellä ei ollut mitään Iisak Tammelinusta vastaan. Hän oli kirjoittanut Procopaeukselle, että tämän oli viisainta tyytyä entiseen paikkaansa kuolemaan asti, koska oli turha lähteä rettelöimään Tammelan kirkkoherranvirasta. Ilmeisesti piispa yritti tyynnytellä myös kartanonrouvaa, mutta rouva Kruus halusi nöyryyttää Iisak Tammelinusta pidättämällä hänen palkkasaataviaan, niin että niitä piti nöyrästi anoa.
Iisak Tammelinus on jäänyt edeltäjänsä varjoon, vaikka hänkin sai paljon aikaan. Hänen aikanaan rakennettiin kellotapuli, pitäjäntupa, luuhuone, ja kirkossa tehtiin korjauksia. Hänen viimeisinä vuosinaan oli näkyvissä jo merkkejä vaikeuksista, jotka huipentuivat vuosikymmenen jälkipuolella todellisiin kuolonvuosiin. Tammelinus joutui kirjaamaan vuonna 1692 96 kuollutta, yli kolminkertaisen määrän tavallisiin vuosiin verrattuna. Erityisen monet lapset olivat heikentyneinä menehtyneet. Kirkkoherran kuolemasta on säilynyt seuraava tarina. Liikkuessaan pitäjällä mielellään ratsain Iisak Tammelinus saapui Humppilaan vuonna 1693. Lukkari tuli laulaen häntä tervehtimään ja ohjaamaan majapaikkaan. Ratsu pillastui ja heitti ikääntyneen ratsastajan selästään, eikä Iisak toipunut loukkaantumisestaan. (Tammelan seurakunnan historia)
Valtiopäivien väliaikana voitiin kutsua maakuntakokouksia jollekin Suomen paikkakunnalle. Jaakko de la Gardie sai Ruotsin valtaneuvoskunnalta vuonna 1676 valtuudet kutsua neljän säädyn edustajat Porvooseen neuvottelemaan uusista uhrauksista valtakunnan hyväksi. Ruotsin laivasto oli kärsinyt tappion meritaistelussa tanskalais-hollantilaista laivastoa vastaan, ja Tanskan jalkaväkijoukot olivat nousseet maihin Etelä-Ruotsin rannikolla. Valtiopäiviä ei ennätetty kutsua koolle.
Maakuntakokouksessa oli papiston edustajana Tammelan kirkkoherra Iisak Tammelinus. Papisto suostui vastauksessaan antamaan kuninkaan avuksi 165 ratsumiestä Turun hiippakunnasta. Tammelan osalle tuli kaksi ratsukkoa. Saman vuoden joulukuussa Ruotsi saavutti voiton tanskalaisista myös meritaistelussa. (Tammelan historia 1)
Vuonna 1676 kokoontui ylimääräinen maakuntakokous Porvoossa, jossa mukana oli muun muassa Tammelan kirkkoherra Iisak Tammelinus. Siellä päätettiin uusista ratsuväenotoista. Ruotsi voitti maataistelun ja säilytti yliotteen Pohjolassa. (Tammelan historia 1)
Iisak Matiaksenpoika Forssman?, myöh. Tammelinus, kirjoittautui Turun yliopistoon vuonna 1650. Hän väitteli 01.06.1651 professori Eskil Petraeuksen johdolla ja toisen kerran 12.06.1653. Hän omisti väitöskirjansa isäpuolelleen Laurentius Tammelinukselle, veljelleen Johan Matiaksenpoika Forssmanille, vuonna 1664 Örnecrantz-nimellä aateloidulle valtionkirjurille Kalmarista, enolleen majuri Henrik Laurinpoika Ekestubbelle Vihdin Olkkalasta sekä sukulaisilleen äitinsä serkulle ja samalla äidin sedän lesken miehelle, ratsumestari Nils Laurinpoika Stålhanelle Vihdin Irjalasta, Jakob Karlsson Skoolle, äitinsä Anna-sisaren miehelle, sekä tallimestari Erik Tuomaanpoika Nupuiselle, sisarensa Elisabeth Matiaksentyttären miehelle. Iisak Tammelinus oli ensin Tammelan pitäjän apulaisena 1652 - 1663, kappalaisena 1663 - 1673 ja kirkkoherrana ilmeisesti vuodesta 1673, mutta viimeistään vuodesta 1679 vuoteen 1693. Vuonna 1676 kokoontui ylimääräinen maakuntakokous Porvoossa, johon Iisak Tammelinus osallistui. Iisak Matiaksenpoika Tammelinus oli Isotalon ensimmäisenä isäntänä 1687 - 1693. Omisti Lunttilan Houkan ainakin 1663 - 1664 ja Similä III:n 1667 - 1690. (Arja Mikluha)
Puolisot:
¤¤ 1) Tammelina, Margareta (Margetha Simontytär?)
Margareta ja Isak ovat asuneet ainakin 1663 - 1664 Lunttilan Houkan talossa Isak Tammelinuksen ollessa tällöin Houkan omistaja. Oletan, että Houkka on ollut Margaretan perintötila. Houkan isäntä ratsumies Simo oli kuollut v. 1654 ja hänen vaimonsa v. 1655 ja he olisivat tällöin Margaretan vanhemmat. Margaretan kuolinajasta ei ole tietoa, mutta 16.10.1687 kuollut ja Tammelan kirkkoon haudattu Margetha Simontytär voisi olla Isakin vaimo. (Arja Mikluha)
Lapset: (Järjestys Arja Mikluhan mukaan)
1) Matthias k. 01.05.1722 Mouhijärvi, haudattu vasta 16.09.1722. Mouhijärven kirkkoherra 20.07.1703 lähtien, myöhemmin rovasti.
Toimi Tammelan pitäjänapulaisena 1688 - 1694 ja sen jälkeen sotilaspappina isältään perimänsä Linikkalan ratsutilan puolesta. Lienee asunut vuodesta 1694 Nurmijärven kirkonkylässä Reinikkalan talossa (Uudenmaan Rakuunarykmentin pataljoonasaarnaajan virkatalo vuosina 1694 - 1781). Lyhyellä pakomatkalla Uudessakaarlepyyssä v. 1714.
Skvadronspredikant vid majorens skvadron av Nylands och Tavastehus kavallerireg. 22.4.1694 och vid överstelöjtnantens skvadron 21.7.1698.
Gift med Elisabet Boelia, död 15.10.1723, dotter av borgmästaren i Nystad Zacharias Persson Boelia, smålänning, och Anna Maria Axelsdotter Giöödh. (Genos 1947)
Pitäjänapulaisen virka syntyi alun perin siten, että kirkkoherra Laurentius Petri Aboicus Tammelinus otti avukseen vaimonsa poikapuolen lisakin vuonna 1652. Seuraavat apulaiset Jaakko Simolenius ja Jaakko Tammelander valittiin kappalaisiksi, ja Matias Tammelinuksen aikana pitäjänapulaisesta tuli seurakunnan palkkaama pappi, jolla ei kuitenkaan ollut virkataloa. Matias Tammelinus palveli vuodesta 1694 lähtien armeijassa. Hänen puheensa "De confirmatione morum" (Tapojen lujuudest), joka on omistettu isälle ja Gabriel-sedälle, on säilynyt. Matias Tammelinusta seurasi hänen lankonsa Lauri Sariin, joka 1709 siirtyi Jokioisten kappalaiseksi. (Tammelan seurakunnan historia)
Hän kirjoittautui yliopistoon 1681. Hän omisti väitöskirjansa sedälleen Gabriel Tammelinukselle ja isälleen Iisak Tammelinukselle. Matias Tammelinus toimi Tammelan pitäjänapulaisena ja vuodesta 1694 lähtien eskvadroonasaarnaajana. (Tammelan historia 1)
Ylioppilas 1681. Tammelan pitäjänapulaispappi 1688 - 1694, vuodesta 1694 sotilaspappina isältään perimän Linikkalan ratsutilan puolesta. 1704 - 1722 Mouhijärven kirkkoherra, isovihan aikana (ainakin syksystä 1713) oli pakomatkalla Mouhijärveltä Uudessakaupungissa. Omisti isänsä jälkeen (1693?) Isoonvihaan saakka Similä III:n Tammelassa. (Arja Mikluha)
Puolisot:
¤¤ 1) Elisabeth Boelia s. 1672 Ruotsi?, k. 05.10.1723 Mouhijärvi. Vihitty viimeistään 1691.
Vanhemmat Smålandista Ruotsista kotoisin ollut Uudenkaupungin pormestari Zacharias Persson Boel ja Anna Maria Axelsdotter Giöödh. (Genos 1947). Uudessakaupungissa on s. 20.07.1690 Zacharias, jonka isä on "Vällärde Herr Pähr Boelius" (Salme Palosaari)
Lapset:
1) Iisakki Matinpoika, s. 30.01.1690 Uusikaupunki, k. 1742 Espoo. Kasakat surmasivat?
Espoon kappalainen 1722 - 42? Puoliso Susanna Martintytär Florina (tai joku toinen Susanna Florin!), k. Kisko (tai 27.01.1774 Espoo), vanhemmat rovasti Martinus Florinus (isä Paimion kappalainen Arvid Matinpoika Florinus) ja Catharina Edner (k. 02.02.1724 Kangasala). Susannan toinen puoliso oli Iisakin sisaren Annan leski Iivari, ks. alla.
2) Anna Elisabeth kastettu 08.12.1691 Tammela, k. 15.10.1749 Karjalohja Kikalan kylä, 57 v.
Puoliso Mouhijärvellä 26.12.1713 (Tapaninpäivä!), tai 20.12. Ivar (Joosepinpoika) Wallenius, s. 15.11.1687 Akaa, yo. Porissa 19.12.1707, Tammelan pitäjänapulainen 1711, Mouhijärven 1719 ja Kiskon 1723, ja Sammatin kappalainen 1730 - 55, haudattu 20.04.1755 Sammatissa. Iivarin toinen puoliso oli leskeksi jäänyt Susanna Martintytär Florina, ks. yllä.
3) Matti Matinpoika, s. 16.12.1693 Tammela, k. 18.11.1764 Herrala 68 v. ("Gl. studiosus").
Vihitty Herralan rusthollissa. Tämän mukaan olisi syntynyt 1696!
Puoliso Lempäälässä 15.06.1721 leski Helena Elisabeth Eneskjöld Herralasta. Isä Gustaf Engelbrektsson Eneskjöld, k. 1719 (katso von Eneskjöld Taulu 4). Eversti ja tilanomistaja Porissa ("Torsnäs"). Omisti myös Källfjärdin tilan vuodesta 1690. Otti osaa Narvan taisteluun, vangittiin Errastferissä 1701, liittyi uudelleen taisteluihin 1708, joutui vangiksi Pultavassa 28.06.1709, kuoli venäläisten vankina Moskovassa vuonna 1719. Äiti Tukholmassa 11.07.1682 vihitty Hildegard Elisabeth Bernhardintytär Rehbinder, s. 10.11.1663, k. 12.11.1735 Porin Lyttskärissä (vapaaherratar, vanhemmat Bernhard Rehbinder ja Elisabet Munck af Fulkila). Ainakin kymmenen lasta Porin Lyttskärissä ja lisäksi Helena! Helenan ensimmäinen puoliso "Signeur" Samuel Chytreen oli kuollut 11.09.1720 Lempäälän Herralassa. Nimismies.
4) Zacharias, s. 25.03.1695 Tammela.
Asui (tai oli käymässä) Linikkalassa, kun hänen poikansa haudattiin 23.12.1724. Sakari Tammelin myi 21.10.1724 Linikkalan Similän ratsutilan, ostaja oli tuolloinen Tammelan kirkkoherra Johannes Zidbeck.
5) Margareta Sofia, s. n. 1696.
Puoliso lapseton leski Henrik Ankerus, s. 1650 ja k. 16.5.1723, vihitty 13.3.1716 (vihitty edellisen puolison Zidonia Blomen kanssa 22.3.1683), lapset Elisabeth Maria s.1.3.1717 (todellinen isä ratsumies Jaakko Simonpoika Mouhijärven Yliskallon kylästä), Margareta Sofia s. 8.4.1719 (todellinen isä Tuomas Tuomaanpoika Naantalista, naantalilaisen raatimies Antti Pekanpoika Hirvosen veljenpoika) ja Henrik 6.9.1720 (todellinen isä sotamies Henrik Kallberg Yliskallon kylästä). Aviorikoksista Margaretalle langetettiin kuolemantuomio 29.10.1724, teloitus oli toimeenpantu viimeistään 16.2.1725.
6) Riitta Maria Matintytär, s. 28.02.1706 Mouhijärvi.
7) Kalle (Carl Johan) Matinpoika, s. 07.10.1707 Mouhijärvi.
Kävi koulua Porissa 1722.
8) Abraham Matinpoika, s. 02.02.1710 Mouhijärvi.
Kävi koulua Porissa 1722.
9) Christina Helena Matintytär, s. 20.08.1712 Mouhijärvi.
Mahdollisesti puoliso Tuusulassa "Qwartermäst. af cavallerie" Gothard Reinhold Holtz.
10) Hedvig Catarina Matintytär, s. 1714 (14.11.?).
Missä syntynyt? - vrt. Matin pakomatka 1714 Uuteenkaupunkiin. - Puoliso Ruotsissa (?) kirvesmieskisälli Jöns Bäckelin. K. 22.03.1763 Tukholmassa (kumpi?).
11) Susanna Juliana Matintytär, s. 24.03.1717 Mouhijärvi.
12) Martti Matinpoika, s. 21.06.1718 Mouhijärvi.
13) Matti Matinpoika, s. 13.10.1720 Mouhijärvi.
2) Margareta s. ehkä 1668.
Vihittyjen luettelossa on merkintä "Filia Margar. Tammelina", kylän kohdalla merkintä "Res: Past: Isaaci Tammelini". Puoliso Tammelassa 13.09.1688 Daniel Nordiin, filosofian maisteri ("Phil.prom. mag. dn."). (Ismo Pyyppönen)
Gift 13.9.1696 med Daniel Nordin, magister. (Genos 1947)
Puolisot:
¤¤ 1) Daniel Nordin Vihitty 13.08.1688.
Maisteri, syntyisin ilmeisesti muualta kuin Tammelasta.
3) Liskia Tammelina k. viimeistään 1694.
Iisak Tammelinuksen tyttäristä Liskia (?) avioitui ylioppilas Lauri Sarinin kanssa, joka asui Riihivalkaman Markkulassa. Liskian kuoltua lyhyen avioliiton jälkeen Lauri Sariin nai Brita Tammelinan. (Tammelan seurakunnan historia)
Ollut Sarinin vaimona 10.6.1691 ja 19.8.1691 kummina.
Puolisot: ??
¤¤ 1) Lars Sarin (Sarijn, Laurentius Benedicti)
Ylioppilas, vaimon kuolemaan päättyneen lyhyen avioliiton jälkeen solmi avioliiton Brita Tammelinan kanssa. (Arja Mikluha)
4) Liisa (Elisabeth, Elisabetha, Liskjin) Iisakintytär Tammelina s. n.1664, k. 1739 Tammela Häifviö, haudattu kirkkoon (74 v.) 01.04.1739 ("G. matm Elisabetha Tammelina").
Puolisot:
¤¤ 1) Juho Yrjönpoika Häiviä, myöh. Isotalo s. n.1669 Tammela, haudattu 05.03.1738 Tammela, 68 v. Vihitty 05.12.1695 Tammela.
Tammelan Häiviän Isotalo, isäntänä 1694 - 1727.
Lapset:
1) Lijskin s. 12.10.1696.
2) Brita s. 13.12.1701.
3) Yrjö Juhonpoika (Jöran Johansson) Isotalo s. 1702 Tammela, haudattu 12.01.1769 Tammelan kirkkoon, 66 v.
Ismo Pyyppönen ja Arja Mikluha ovat jälkeläisiä.
Isotalon isäntänä 1727 - 1760.
Puoliso Kerttu Matintytär (Gertrud Mattsdotter) Humalainen, kast. 16.01.1701 Tammela, haudattu 08.01.1769 Tammelan kirkkoon, vihitty 10.03.1728. Tammelan Sukulan Humalaisen tytär, Isotalon emäntä 1727 - 39. (Arja Mikluha)
5) Maria Tammelina s. ehkä 1676, k. 1738 Urjala, haudattu kirkkoon 20.08.1738.
Puolisot:
¤¤ 1) Carl Ericksson Stellingh s. n. 1669. Korpraali Lohjalta. Vihitty 16.02.1696 Tammela.
Carl Eriksson Stelling oli mukana (suuressa Pohjan) sodassa ja ehkä vankina (joutui vangiksi Pultavassa 28.06.1709?). Palasi Uudenmaan läänin jalkaväkiruotuun korpraaliksi 04.01.1722. 1728 ei enää katsauksessa, 1735 katsastuksessa eropäiväksi on merkitty 28.09.1728 tai ennen sitä. Katoaa asiakirjoista, mahdollisesti Ruotsiin. (prof. Matti Juhala, 2000)
Lapset:
1) Maria s. 08.01.1697 Tammela.
2) Brita s. 08.03.1699.
3) Kalle kast. 12.10.1708.
6) Tytär, asui vielä v. 1712 Tammelan Riihivalkamassa. (Arja Mikluha ei tunne)
7) Catharina Tammelina s. 1671?, k. 25.01.1750 Koski Tl tai 25.06.1714 Bromarv.
Puolisot:
¤¤ 1) Påhl Näyhander, (Paul Naysander) tilallinen (B.). Vihitty 25.01.1693 Tammela.
Pastori Naysander kuoli Bromarvin kappalaisena 1740. (Arja Mikluha)
8. lasta on syntynyt Tenholassa, isä kappalainen Paulus Naysander. Catharina Tammelina kuoli 78-vuotiaana Koskella Tl 25.01.1750 pistoksiin ja hänet mainitaan rehtori Nordiin leskeksi. Marian, Nordinin vaimon kuolintietoa ei ole, ei myöskään Katariinan miehen Naysanderin kuolemasta tai Catharinan vihkimisestä Nordinin kanssa ole löytynyt tietoja. Voi siis olla toinen Catharina Tammelina. (Salme Palosaari)
8) Brita (Birgitta, Britha) Isaksdotter Tammelina (katso taulu 5) s. 1673, k. 13.07.1740 Koski Tl, Tuimala, 67 v.
9) Christina s. ehkä 1682, k. 10.08.1750 Helsingissä leskenä (eikä 25.01.1750?).
Mahdollisesti se tytär, joka asui Riihivalkamassa vielä 1712? (Katso yllä tytär 6)
Puolisot:
¤¤ 1) Aron Fulda k. ehkä jo 1724, viim. 1750. Kalvolassa asuva Ala-Sääksmäen kruununvouti. 1. puoliso 16.06.1702 Sääksmäellä Johanna Christina Brosell, 2. puoliso oli leski Christina.
Lapset:
1) Anna Margaretha s. n. 1707, k. 1743 - 1746. Vahdin vaimo.
2) Elisabeth Catharina s. 20.12.1708, k. 03.05.1777 Iitti. Luutnantin vaimo.
3) Johanna Christina s. n. 1708 - 1710 Loimaa, k. 06.12.1771. Kihlakunnan kirjurin vaimo 1. liitossaan ja raatimiehen vaimo 2. liitossaan
4) Aron s. 10.10.1718 Kemiö, k. 04.08.1780 Kemiö. Räätäli ja renki.
Tammelan seurakunnan pappilasta
Pappila sijaitsi Pyhäjärven rannassa. Sitä ympäröivä pelto ei ollut sarkajaossa. Siinä oli kaksi palstaa, joista toinen, itäpelto, oli 18 tynnyrinalan suuruinen, kytömaan ympäröimä, ja länsipelto oli 23 tynnyrinalan suuruinen. Peltojen takana oleva metsä oli huonokasvuista kivikkoa. Sieltä ei saanut hirsiä eikä kunnon polttopuita, ei edes tuohta, niintä eikä pärepuita, vaan ainoastaan aidaksia ja seipäitä. Pappilalla oli eri kylissä, jopa Perttulan Levän ja Somiskalan kylissä niittytilkkuja, mikä osoitti, että pappila oli muodostettu useista lahjoitusmaista.
Seurakuntalaisten oli rakennettava ja pidettävä kunnossa pappilan rakennukset. Kun kutsu tuli, oli määrä lähteä töihin. Laurentius Tammelinus (Iisak Tammelinuksen edeltäjä ja hänen äitipuolensa toinen puoliso) on laatinut pappilan rakennuksista tarkan luettelon, jonka perusteella voi päätellä pappilan olleen perinteinen suomalainen maalaistalo kaksine pihoineen. Kun pappila oli edelleen majatalon asemassa, vierastiloja oli tavallista enemmän. Luettelon mukaan erilaisia rakennuksia oli:
Miespihassa: 1. leivintupa, 2. vierastupa ja nk. pikkutupa, 3. mallaspirtti, 4. kaksi luhtia, kaksi ala-aittaa, 5. linnatupa ja kaksi kamaria, 6. piispantupa eli kulmatupa, 7. paistinhuone, jossa savupiippu, 8. väentupa. Karjapihassa: 1. lehminavetta, 2. lammas- eli vasikkaläävä, 3. lato pohjoispuolella, 4. härkänavetta, 5. vuohi- eli hiehonavetta, 6. lato länsiportin luona, 7. talli. Pihan ulkopuolella: 1. suuri ruoka-aitta pohj. puolella, 2. riihi ja puoli luuvaa, 3. olkilato kujan itäpuolella, 4. suuri ruoka-aitta eteläpuolella, 5. riihi ja puoli luuvaa, 6. olkilato kujan länsipuolella, 7. talli.
Kyseisten rakennusten lisäksi oli yhteensä 24 niittylatoa, jotka sisältyivät seurakuntalaisten rakennusvelvollisuuksien piiriin, kuten myös pappilan mailla sijainneet Papinsilta ja Pajunsilta.
Laurentius Tammelinus kykeni ilmeisesti rovastin arvovallallaan panemaan seurakuntalaisensa liikkeelle, niin että pappila oli joltisessa kunnossa. Iisak Tammelinuksen aikana rakennukset pääsivät rappeutumaan, mikä todettiin vuonna 1691 piispantarkastuksessa. Kun jokainen kylä rakensi omaa osuuttaan, työ kävi verkkaisesti. (Tammelan seurakunnan historia)
- Tammelinus Taulu 5 -
5. sukupolvi
Tammelina, Brita (Birgitta, Britha) Isaksdotter (taulusta 4. Isä: Tammelinus, Isacus (Isaacus) Matthiae) s. 1673, k. 13.12.1740 Koski Tl, Tuimala, 67 v.
Muutti ensimmäisen puolisonsa kuoleman jälkeen lastensa Aatamin ja Eva Sofian kanssa Tammelan Riihivalkaman Markkulaan.
Puolisot:
¤¤ 1) Sarin, Laurentius k. 1710, haudattu (k.?) 27.05.1710 Tammelan kirkon kuorin alle. Tammelan pitäjänapulainen 1694 - 1709, Jokioisten kappalainen 1710. Vihitty viimeistään 1694.
Isä: Johansson tai Jörsson, Bengt, haudattu 10.12.1702 Tammela. Nimismies. Asuinpaikka: Tammela, Riihivalkama.
<< Sarin Taulu 2
Äiti: Båge, Elisabetha Påhlsdotter, haudattu 08.11.1696 Tammela.
Asuivat Tammelan Riihivalkaman Markkulassa.
Lapset:
1) Bengt k. 13.06.1696.
2) Isaacus Larsson, haudattu 30.06.1695 Tammela.
3) Laurentius s. 24.06.1695 Tammela, haudattu 27.09.1696 Tammela.
4) Matthias Larsson s. 08.01.1697 Tammela, Rijhiwalkama (isä "Medhielp. Lars Sariin"), haudattu 20.01.1698 Tammela.
5) Benedictus Larsson s. 08.01.1697 Tammela, Rijhiwalkama, haudattu 10.06.1698 Tammela.
Kaksonen Matthiaksen kanssa - kuoli pian syntymänsä jälkeen (oliko sama lapsi kuin Bengt?)
6) Adam s. 12.04.1699 Tammela, Riihivalkama (isä "Adj. Lars Sarijn"), k. 13.09.1745 Koski Tl, Tuimalan Storgård. Nimismies.
Puolisot:
¤¤ 1) Warell, Christina s. 15.03.1718 Masku, Kankaisten kartano, k. 29.03.1756 Koski Tl, Tuimalan Storgård, keuhkotauti. Vihitty 09.11.1736 Koski Tl.
<< Varola - Warell taulu 7
Lapset:
1) Christian s. 12.10.1737 Koski Tl.
2) Lars s. 28.05.1741 Koski Tl.
3) Christina s. 30.11.1743 Koski Tl.
4) Olof Adamsson s. 07.01.1745 Koski Tl, Tuimala, k. 10.04.1812 Koski Tl, Tapalan Jaakola, vanhuus.
<< Sarin Taulu 5
>> Kosken Tl Tapalan Jaakola 1 Taulu 7
5) Anna Kaisa Helsteen s. 02.04.1747 Koski Tl, k. 03.04.1816.
6) Helena Helsteen s. 20.09.1749 Koski Tl, k. 02.11.1749.
7) Elisabet Helsteen s. 14.10.1750 Koski Tl.
8) Gustaf Helsteen s. 08.09.1753 Koski Tl, k. 19.06.1754.
9) Magdalena Helsteen s. 16.04.1755 Koski Tl, k. 21.04.1833.
7) Adolf Larsson s. 01.03.1701 Tammela, haudattu 22.03.1701 Tammela.
8) Ewa Sophia Larsdotter s. 10.03.1704 Tammela, k. naimattomana, haudattu 10.01.1725 Tammela.
¤¤ 2) Amnelius, Thomas Jokioisten kappalainen, k. 1716 Jokioinen, venäläisten kidutuksiin. Vihitty 21.09.1711 (Arja Mikluha) tai 27.11.1711 Tammela ("Värd: o. vähllärd: h.").
... Monet suojelivat henkensä uhalla Ruotsin kruunulle uskollisia sissejä, joista kuuluisin oli Tapani Löfving. Hän liikkui retkillään myös Tammelassa. Jokioisten kappalainen Tuomas Amnelius joutui venäläisten kostotoimien kohteeksi. Hänet vietiin vangiksi Hämeenlinnaan, jossa häntä kuulusteltiin kiduttamalla. Venäläiset vapauttivat hänet sittemmin Jokioisten seurakuntalaisten maksamia lunnaita vastaan. Hän kuoli melko pian vapauduttuaan. (Tammelan seurakunnan historia)