Päivitetty 12.04.2013

ii 1. Paltta

 

 

 

 

- Paltta  Taulu 1 -

1. sukupolvi

 

 

Erkinpoika, Heikki s. 1671? Karinainen, Tilkanen?. Asuinpaikka Karinainen, Tilkanen ja Marttila, Purhalan Suutari. Purhalan Suutarin isäntänä 1705 - 1729 (Marttilan historian mukaan vuodesta 1704).

 

Heikillä oli sisko Riitta.

  

Puolisot: 

¤¤ 1) Mikontytär, Anna s. Karinainen, Tilkanen?. Vihitty 29.09.1700. Asuinpaikka Karinainen, Tilkanen ja Marttila, Purhalan Suutari vuodesta 1704 tai 1705. 

 

Lapset: 

1) Vappu s. 08.04.1701 Karinainen, Tilcais. Kastettu 11.04.1701. 

2) Heikki (katso taulu 2) s. 15.05.1704 (HisKi, Verhon mukaan 15.05.1705) Karinainen, Tilcais, k. 16.10.1742. Purhalan Suutarin isäntänä 1729 - 1744 (perilliset 1744 - 1746). 

  

Syntynyt 

Kastettu 

Kylä 

Talo 

Isä 

Äiti 

Lapsi

8.4.1701 

11.4.1701 

Tilcais 

  

Hendr: Erichss:   

Anna Mich:dr   

Walborg

15.5.1704 

21.5.1704 

Tilcais 

  

Hendr: Erichss:   

Anna Mich:dr   

Hendrich

 

¤¤ 2) Klementytär, Kaarina Leski. Vihitty 07.02.1746. Asuinpaikka Marttila, Purhala. 

 

 

 

 

- Paltta  Taulu 2 -

2. sukupolvi

 

 

Heikinpoika, Heikki (taulusta 1. Isä: Erkinpoika, Heikki) s. 15.05.1704 (HisKi, Verhon mukaan 15.05.1705) Karinainen, Tilcais, k. 16.10.1742. Purhalan Suutarin isäntänä  1729 - 1744 (perilliset 1744 - 1746).

 

Puolisot: 

1) Antintytär, Vappu s. 1695 (kuoliniästä laskettuna), 1700 tai 1704? k. 02.03.1775. Vihitty 08.10.1724. Asuinpaikka Marttila, Siutila (Siurdela).

Äidiksi sopisi rk:ssa esiintyvä Brita Bengtsdotter, joka kuoli 03.04.1766 (”Purhala, Brita Bengts dr, af ålder 101”), syntymävuosi (RK 1762 - 1767) on 1665.  (Salme Palosaari)

 

Alla Heikin ja vaimonsa Vapun vihkitiedot:

  

Kuul. 

Vihitty 

Kylä 

Talo 

Mies 

Vaimo 

Kylä 

Talo

8.10.1724 

Siurdela 

  

Henrich Henrichss:   

Walb: Anders dr   

  

 

 

alkup - ALKUPKOMM: osäkert huruvida brudens ell: brudgum: hemort

  

Lapset: 

1) Juho (Johan) s. 19.08.1725 Marttila, Purhalan Suutari, k. 06.04.1789. Kastettu 20.08.1725. Isäntänä 1746 - 1771 (Juha Marttilan historiassa). 

Puolisot: 

¤¤ 1) Antintytär, Maria s. 10.03.1724 Karinainen, Kiukainen, k. 17.04.1797. Vihitty 07.06.1747. 

2) Maria s. 29.01.1727 Marttila, Purhalan Suutari. Kastettu 30.01.1727. 

Puolisot: 

¤¤ 1) Grenroos, Mikko Heikinpoika s. Koski Tl, Jättelä. Sotamies. Vihitty 24.06.1752. 

3) Vappu (Walbor) s. 01.03.1729 Marttila, Purhalan Suutari, k. 20.08.1729 Marttila, Purhalan Suutari. Kastettu 02.03.1729. 

4) Riitta (Brijta) s. 16.08.1730 Marttila, Purhalan Suutari, k. 06.12.1734 Marttila, Purhalan Suutari. Kastettu 19.08.1730. 

5) Eric Henricsson (katso taulu 3) s. 22.03.1733 Marttila, Purhalan Suutari?, k. 1759 (Verho, HisKi ei tunne), 26-vuotiaana, Königsbergissä?? Sotilas. Asuinpaikka Koski Tl, Vähä-Sorvas­ton Martila (Verho - HisKi ei tunne). 

6) Heikki (Henrich) s. 28.06.1735 Marttila, Purhalan Suutari, k. 09.12.1739 Marttila, Purhalan Suutari. Kastettu 29.06.1735. 

7) Matti (Mats) s. 10.08.1737 Marttila, Purhalan Suutari. Kastettu 11.08.1737. 

8) Vappu (Walborg) s. 13.03.1740 Marttila, Purhalan Suutari, k. 21.03.1740 Marttila, Purhalan Suutari. Kastettu 16.03.1740.

 

 

 

 

- Paltta  Taulu 3 -

1. sukupolvi

 

 

Forsberg, Eric Henricsson (taulusta 2. Isä: Heikinpoika, Heikki) s. 22.03.1733 Marttila, Purhalan Suutari? (HisKi), k. 1759 (Verho, HisKi ei tunne), 26-vuotiaana, Königsbergissä?? Sotilas. Asuinpaikka Koski Tl, Vähä-Sorvaston Martila (Verho ja RK 1756 - 67).

 

Asui puolisonsa kanssa Kosken Vähä-Sorvaston Marttilassa (rippikirjat 1756 - 62).  Rippikirjamerkinnät puuttuvat hänen kohdaltaan loppuvuodesta 1757 alkaen.  Tällöin lähetettiin Turun jalkaväkeä Pommerin sotaan (päällystön lisäksi 850 korpraalia ja sotamiestä, 36 upseerinrenkiä ja 31 kuormarenkiä).  Kuljetukset tapahtuivat edellisen vuosisadan tapaan laivoilla Turun linnan laiturista.  Vuosina 1757 - 1762 suomalaiset olivat Pommerin sodassa ja toivat mukanaan perunan Suomeen.

 

Erik on mahdollisesti talollisen poika Marttilan Purhalan Suutarista.  Koska Suutarin Erkille ei löydy vihkimistiedon jälkeen jatkoa ja  vaimonkin nimi on sopiva, Erkki lienee sotilas Forsberg.

Rk:ssa 1756 - 61 on jokin teksti, jossa "d" voisi olla död'in viimeinen kirjain ja "i Conic--- 1759".  Olisiko ehkä Königsberg l. Kaliningrad?   (Salme Palosaari)

 

Puolisot:

¤¤ 1) Christersdotter, Walborg s. 25.04.1727 Koski Tl, Vähä-Sorvaston Martila, k. 13.03.1805 Koski Tl, Patakoski, vanhuus.

 

Walborgin mainitaan olleen elossa ainakin vuoteen 1785 asti Kosken Tl Vähä-Sorvaston Marttilassa.

 

Isä: Martila, Christer Johansson s. 1682 Koski Tl, Vähä-Sorvasto, k. 10.05.1738 (Verhon mukaan huhtik. 1738). Talollinen.

Äiti: Erkintytär, Anna s. 1690 Koski Tl, Vähä-Sorvaston Marttila, k. 14.07.1755 Koski Tl, Vähä-Sorvaston Marttila, leskenä. Vihitty 01.10.1712.

<<  Kosken Tl Vähä-Sorvaston Marttila  Taulu 6

 

Marttila - S:t Mårtens – vihityt

 

Kuul.

Vihitty

Kylä

Talo

Mies

Vaimo

Kylä

Talo

 

25.10.1752

Purhala

 

bd:s: Eric Henderss:  

Walb: Christers dr  

Krofvis

 

 

Lapset:

1) Michel (katso taulu 4) s. 23.09.1754 Koski Tl, Vähä-Sorvaston Marttila, k. marr. 1834 Koski Tl, Iso-Sorvaston Ali-Kärrin torppa Tierla (multaraha maksettu 23.11.1834). Torppari.

2) Anna (katso taulu 5) s. 22.11.1756 Koski Tl.

 

 

Pommerin sota 1756 - 62

1740-luvulta lähtien Ruotsi tasapainotteli ulkopolitiikassaan Pohjois-Euroopan valtapelin näyttämöllä vahvojen naapureiden ympäröimänä. Suomen puolustusta vahvistettiin mm. merilinnoituksin ja esim. henkirakuunat olivat Helsingissä rakennuskomennuksilla ainakin vuosina 1749, 1750, 1753 ja 1756.

Ruotsin kahden tärkeän liittolaisen, Ranskan ja Preussin joutuminen eri leireihin 1750-luvulla johti kuitenkin tilanteeseen, jossa Ruotsi kesällä 1757 joutui Ranskan painostuksesta ja tukemana liittymään edellisenä keväänä alkaneeseen nk. seitsemänvuotiseen sotaan. Ruotsin päävihollinen oli Preussi, jonka kuningas Fredrik II oli Ruotsin kuningattaren veli. Ruotsalaiset yrittivät hallussaan olevasta Pommerista käsin hyökätä Preussiin. Joukot olivat kuitenkin huonosti varustettuja eikä hyökkäyssotaa juurikaan ollut harjoiteltu. Kulkutaudit kylvivät kuolemaa eikä taistelumoraali kansainvälisen politiikan tantereilla ollut kehuttava. Ruotsin upseeriston taso heikkeni, kun monet upseerit sodan alla erosivat viroistaan ja siirsivät ne nuoremmille, ja kokemattomammille seuraajilleen hyvää korvausta vastaan. Ruotsin osallistumista seitsenvuotiseen sotaan vuosina 1757 - 62 kutsutaan Pommerin sodaksi. Nimi kuvaa osuvasti sotatapahtumia, sillä ruotsalaiset ja suomalaiset joukot juuttuivat omalle alueelleen Pommeriin eivätkä onnistuneet hyökkäyksissään Preussia vastaan.

Henkirakuunarykmentistä komennettiin 500 parasta rakuunaa Pommerin sotaan vuonna 1761. Näistä 339 oli Varsinais-Suomen rustholleilta. Rakuunat palasivat paljon pienempänä joukkona seuraavana vuonna, talvileiri ja sairaudet olivat tehneet tehtävänsä tervavedestä ja keripukkimehusta (“tierwattn och Skiörbiugz-saft”) huolimatta. Turun jalkaväkeä Pommeriin lähetettiin päällystön lisäksi 850 korpraalia ja sotamiestä, 36 upseerinrenkiä ja 31 kuormarenkiä jo vuonna 1757. Kuljetukset tapahtuivat edellisen vuosisadan tapaan laivoilla Turun linnan laiturista.

Ruotsin kuningatar Lovisa Ulrika neuvotteli veljensä kanssa kunniallisen rauhan, joka solmittiin Hampurissa 1762. Varsinais-Suomen sotamiehet ja rakuunat palasivat kotimaahan elokuussa 1762. Tämän jälkeen Ruotsi-Suomi koki 26 vuoden pituisen rauhanjakson aina Kustaa III:n Venäjän sotaan 1788 - 90 asti.

Pommerin sota tunnetaan sen merkityksestä perunanviljelyn yleistymiselle Suomessa. Perunaa viljeltiin jo 1720-luvulta lähtien Etelä-Suomessa, mutta sillä ei ollut merkitystä tavallisen kansan ravintona. Useita vuosia Pommerissa viettäneet sotilaat tottuivat perunan käyttöön jokapäiväisenä ruokana ja jatkoivat perunan viljelyä ja syömistä kotiin palattuaankin.

 

 

 

 

- Paltta  Taulu 4 -

2. sukupolvi

 

 

Ericsson, Michel (taulusta 3. Isä: Forsberg, Eric Henricsson) s. 23.09.1754 Koski Tl, Vähä-Sorvaston Marttila, k. marr. 1834 Koski Tl, Iso-Sorvaston Ali-Kärrin torppa Tierla. Torppari.

 

Multaraha -:21:4 on maksettu 23.11.1834 Koskella

 

Puolisot:

¤¤ 1) Henricsdotter, Maria s. 26.02.1758 Koski Tl, Iso-Sorvaston Kärri, k. 17.08.1831 Koski Tl, Iso-Sorvaston Ali-Kärrin torppa Tierla. Vihitty 11.11.1776 Koski Tl.

 

Isä: Johansson, Henric s. 01.01.1734 Koski Tl, Iso-Sorvaston Kärri, k. 11.06.1788. Tilallinen. Asuinpaikka Koski Tl, Iso-Sorvaston Ali-Kärri.

<<  Kosken Tl Iso-Sorvaston Kärri  Taulu 7

Äiti: Henricsdotter, Anna s. 17.12.1731 Koski Tl, Hongiston Puras, k. 16.05.1788. Vihitty 15.12.1754. Asuinpaikka Koski Tl, Iso-Sorvaston Ali-Kärri.

<<  Kosken Tl Hongiston Puras  Taulu 2

 

Lapset:

1) Anders s. 20.11.1778 Koski Tl, k. 16.01.1836 koski Tl. Vävyn poika, Koski Tl, Iso-Sorvaston Kärri.

2) Michel s. 19.08.1781 Koski Tl. Torpparin poika, Koski Tl, Iso-Sorvaston Ali-Kärri.

3) Lisa (Elisabetha) s. 28.10.1783 Koski Tl. Torpantyttö, Koski Tl, Iso-Sorvaston Alikärri.

4) Henricus s. 08.04.1786, k. 26.08.1786.

5) Matts s. 20.08.1788 Koski Tl, k. 16.07.1832. Torpparin poika, Koski Tl, Iso-Sorvaston Kärri.

6) Johan s. 05.04.1791 Koski Tl. Torpparin poika, Koski Tl, Iso-Sorvaston Kärri.

7) Henric s. 12.12.1793 Koski Tl, k. 23.10.1795 Koski Tl, yskä. Torpparin poika, Koski Tl, Iso-Sorvaston Ali-Kärri.

8) Henric (katso taulu 6) s. 15.01.1798 Koski Tl, Iso-Sorvaston Ali-Kärrin Tierla (Tjerla), k. 01.12.1855 Marttila, Palaisten Paltta, keuhkotauti. Ratsutilallinen. Paltan isäntänä 1846 - 1852.

 

 

Marttilan Palaisissa oli vuonna 1540 viisi taloa, Hannula, Kerko, Penttilä ja kaksi nimeltään tuntematonta taloa, jotka liitettiin muihin taloihin vuosina 1556 ja 1677.  Hannula pysyi koko ajan jakamattomana, mutta Kerkosta tehtiin vuonna 1756 Ali-Kerko ja Yli-Kerko sekä Penttilästä vuonna 1734 Paltta ja Penttilä.  Penttilästä tuli Martti isäntänsä Martti Kustaanpojan mukaan jo saman vuosisadan lopulla.  Vuonna 1809 oli siis kylässä viisi taloa, nro 1 Penttilä eli Paltta ja Penttilä eli Martti sekä nro 2 Hannula, Ali-Kerko ja Yli-Kerko.  Hannulan kuuluminen samaan rekisterinumeroon Kerkojen kanssa johtui siitä, että vuosina 1692 - 1724 Hannula oli ollut yhdysviljelyksessä Kerkon kanssa.

 

Marttilaan syntyi ratsutiloja poikkeuksellisen runsaasti, vuosina 1603 - 1681.  Palaisten Penttilä oli viimeisten joukossa (1680 - 1681).  Vuosina 1701 - 1809 olivat Marttilan emäseurakunnan ratsutilat ja niiden numerot Turun ja Porin läänin ratsuväkirykmentin eli Henkirakuunarykmentin Maskun komppaniassa 80 - 94, Palaisten Penttilä oli nro 86.  Penttilän aputaloina eli augmenttitaloina olivat Kosken Iso-Sorvaston Vesala, Tapalan Posti ja Vehmaan Reinilä.  (Marttilan pitäjän historia)

 

 

Penttilän eli Paltan isännät:

                      1540 - 1571   Markku Tuomaanpoika

                      1571 - 1596   autiona - oli Marttilan ensimmäinen autioitunut talo

                      1596 - 1633   Pentti Matinpoika

                      1633 - 1645   Juha Pentinpoika

                      1645 - 1655   autiona

                      1655 - 1675   Martti Yrjönpoika

                      1675 - 1693   Antti Matinpoika

                      1693 - 1700   perilliset

                      1700 - 1734   Martti Antinpoika                           Martti erotettiin 1734 - Martin isännät:

                      1734 - 1768   Antti Martinpoika                                         1734 - 1757   Kustaa Martinpoika

                      1768 - 1799   Antti Antinpoika                                           1757 - 1785   Martti Kustaanpoika

                      1799 -            perilliset                                                      1785 -             Matti Martinpoika

                      1846 - 1852   Henric Michelsson

                      1852 - 1857   Johan Henriksson

                      18 ?? - 1935   Juho Paltta                                   Martti osti Paltan tilan vuonna 1936

 

 

Palaisten Paltan asukkaita ennen Paltan sukua  (Raila Launikivi)

 

Lena Johansdotter Ojala (isä Johan Andersson Jalli, äiti Maria Jakobsdotter Jolkki) s. 20.09.1780 Koski Tl, k. 1825 Marttila. Torpparin tytär, Koski Tl, Halikon Jolkki, Ojalan torppa ja emäntä, Marttila, Palaisten Paltta.

 

Puolisot:

¤¤ 1) Palta, Johan Andersson s. 21.04.1757 Marttila, k. 25.01.1821 Marttila. Rusthollarin poika, Marttila, Palaisten Paltta, talollinen, Palaisten Penttilä ja rusthollari, Marttila, Palaisten Paltta. Vihitty 29.10.1795 Marttila.

 

Isä: Palta, Anders Mårtensson s. 30.10.1705 Marttila, k. 21.10.1776 Marttila, rusthollarin poika, Marttila, Palaisten Penttilä ja rusthollari, Paltta.

 

Isä: Penttilä, Mårten Andersson s. n. 1659 [??] Marttila, k. 18.02.1742 Marttila. Rusthollari, Marttila, Palaisten Penttilä eli Paltta. Isäntänä 1701 - 1734.

Äiti: Junttila, Maria Jakobsdotter s. n. 1667 Kuusjoki, Pertteli, k. 12.10.1740 Marttila. Rusthollarin tytär, Kuusjoki, Junttila.

 

Äiti: Mattila, Sara Jakobsdotter s. 22.04.1711 Koski Tl, Iso-Sorvaston Mattila, k. 03.03.1791 Marttila. Rusthollin emäntä, Marttila, Palaisten Paltta.

 

Isä: Mattila, Jakob Klemetsson s. n. 1660, k. 17.10.1735 Koski Tl. Talollinen, Koski Tl, Iso-Sorvaston Mattila naituaan talon tyttären - lesken.

Äiti: Mattila, Maria Simonsdotter s. n. 1670.

 

Lapset:

1) Lisa Johansdotter s. 22.05.1797 Marttila.

2) Stina Johansdotter s. (Justina) 29.08.1799 Marttila, Palaisten Penttilä, k. 17.08.1850 Marttila.

3) Maria Johansdotter s. 11.07.1796 tai 22.03.1802 Marttila.

4) Anna Johansdotter s. 24.11.1804 Marttila, Palaisten Paltta.

5) Anders Johansson Maunu s. 09.11.1806 Marttila, Palainen.

6) Johan Johansson Paltta s. (kastettujen luettelossa etunimenä virheellisesti Jacobus) 27.04.1809 Marttila, Palaisten Paltta, k. 10.11.1864 Marttila, hivutustauti. Isäntänä Siutilan Urpolassa eli Penttilässä, oli vaimon kotitilan puolikas (= Tuomola).

Puoliso Lena Danielsdotter Dikert, s. 11.09.1813, k. 20.04.1893.  (> Raila Launikivi)

7) Wilhelmina Johansdotter s. 18.08.1815 Marttila, Palaisten Paltta.

8) Johanna Johansdotter s. 10.06.1820 Marttila, Palaisten Paltta.

 

¤¤ 2) Paltta, Simon Simonsson, ent. Fährbom s. 28.10.1780 Marttila (rk:n mukaan 23.10.1780 Mynämäki), k. 26.10.1837 Marttila, 57-vuotiaana. Rusthollari, Marttila, Palaisten Paltta.

 

Isä: Fährbom, Simon s. n. 1737 - 1738, k. 12.06.1787 Marttila, 49-vuotiaana riutumukseen. Rakuuna, Marttila, Lovis.

Äiti: Fährbom, Walborg Johansdotter s. 1744, k. 11.03.1800 Marttila, 56-vuotiaana kuumeeseen.

 

Lapset:

1) Karl Gustaf Simonsson s. 27.09.1823 Marttila, k. 03.02.1883 Marttila. Rusthollari, Ruskolaisten Tyyri, myöh. Ali-Tyyri. Kirkkoväärti, kuudennusmies.

Puoliso Maria Stina Mattsdotter Hannula, s. 1825, k. 16.06.1903.

 

 

Isojako Marttilassa  (Marttilan pitäjän historia)

 

Isojakoa tehtiin Marttilassa vuosina 1776 - 1832.  Alla pinta-alat hehtaareja.

 

                                                           pelto + niitty        metsä        yhteensä

Palainen        1776 - 1804   Penttilä            64,99          289,12           354,11

Purhala         1779 - 1787   Suutari            25,66             62,02             87,68

Lovi              1784 - 1802   Rukkala           33,87           108,30           142,17

Huovaristo    1785 - 1801   Mol. yht.       153,98           395,45           549,43

 

 

 

 

- Paltta  Taulu 5 -

2. sukupolvi

 

 

Ericsdotter, Anna (taulusta 3. Isä: Forsberg, Eric Henricsson) s. 22.11.1756 Koski Tl, Vähä-Sorvaston Marttila.

 

Anna-tytär on syntynyt Vähä-Sorvaston Marttilassa, koska vanhemmat mainitaan ko. vuonna talossa RK:n mukaan.

 

Puolisot:

¤¤ 1) Munter, Eric (ent. Blom) s. 05.05.1755. Värvätty sotilas, Koski Tl, Iso-Sorvasto.

Ei Kosken kastetuissa

 

Lapset:

1) Brita Eriksdotter s. 01.10.1784 Koski Tl. Värvätyn sotilaan tytär, Koski Tl, Iso-Sorvasto.

2) Joel Eriksson s. 03.07.1791 Koski Tl. Ent. värvätyn poika, Koski Tl, Vähä-Sorvaston sotilastorppa.

 

 

 

 

- Paltta  Taulu 6 -

3. sukupolvi

 

 

Michelsson, Henric (taulusta 4. Isä: Ericsson, Michel) s. 15.01.1798 Koski Tl, Iso-Sorvaston Ali-Kärrin Tierla (Tjerla), k. 01.12.1855 Marttila, Palaisten Paltta, keuhkotauti. Ratsutilallinen. Paltan isäntänä 1846 - 1852.

 

Tilallisena Kosken Tl Talolan Maunun perintötilalla vuosina 1823 - 46.  Muutti Marttilan Palaisten Paltan eli Penttilän ratsutilalle perheineen marraskuussa 1846.  Rippikirjassa 1846 - 52 hänellä mainitaan olevan vain yksi silmä.

 

Puolisot:

¤¤ 1) Ericsdotter, Elisabet s. 26.08.1803 Koski Tl, Talolan Maunu, k. 21.02.1842 Koski Tl, Talolan Maunu, korkea kuume. Vihitty 01.01.1824 Koski Tl, 20-vuotiaana.

 

Isä: Ericsson, Eric s. 08.08.1782 Koski Tl, Talolan Maunu, k. 29.07.1832 Koski Tl, Talolan Maunu.

<<  Kosken Tl Talolan Maunu  Taulu 5

Äiti: Johansdotter, Brita s. 20.12.1770 Koski Tl, Tapalan Löyhä, k. 04.08.1827 Koski Tl, Talolan Maunu. Vihitty 19.10.1802 Koski Tl.

<<  Kosken Tl Tapalan Löyhä  Taulu 3

 

Lapset:

1) Johan (katso taulu 7) s. 19.11.1825 Koski Tl, Talolan Maunu, k. 22.04.1857 Marttila, Palaisten Paltta, keuhkotauti. Ratsutilallinen. Paltan isäntänä 1852 - 1857.

2) Maja Stina (Maria Christina) s. 24.01.1828 Koski Tl, Talolan Maunu, k. 03.01.1829 ? Koski Tl, Talolan Maunu, haudattu 07.01.1829.

3) Maria Wilhelmina s. 17.10.1829 Koski Tl, Talolan Maunu, k. 17.01.1830 Koski Tl, Talolan Maunu.

4) Henric s. 14.11.1831 Koski Tl, Talolan Maunu, k. marr. 1831 Koski Tl, Talolan Maunu, multaraha maksettu 13.11.1831.

5) Henric s. 06.01.1833 Koski Tl, Talolan Maunu, k. 17.03.1833 (06.09. Tittosen mukaan) Koski Tl, Talolan Maunu.

6) Gustaf s. 09.03.1834 Koski Tl, Talolan Maunu, k. huht. 1834? Verhon mukaan 13.04.1834.  Todennäköisesti Gustafista maksettiin multaraha 13.04.1834.

7) Henric Gabriel (katso taulu 8) s. 06.05.1835 Koski Tl, Talolan Maunu, k. 26.11.1891 Koski Tl, Tapalan Jaakola. Asuinpaikka Koski Tl, Tapalan Jaakola.

8) Wilhelmina s. 12.04.1838 (tai 10.04.) Koski Tl, Talolan Maunu, k. 24.04.1838 Koski Tl, Talolan Maunu.

9) Juliana s. 06.04.1841 Koski Tl, Talolan Maunu, k. 09.10.1841 Koski Tl, Talolan Maunu.

 

¤¤ 2) Michelsdotter, Anna s. 11.04.1821 Somero, Pitkäjärven Yli-Korpela (Yli-Korpilo), k. 19.12.1879 Marttila, Palaisten Paltta, syöpä. Vihitty 27.10.1842 Somero.

 

Anna hoiti Juho Palttaa Palaisten Paltassa tämän vanhempien kuoltua.  (Tittonen)

Juhon nuorimman lapsen Helmin mukaan Juhoa hoidettiin Koskella Tl Tapalan Jaakolassa.

Muutti Marttilan Palaisten Palttaan 1843.

 

Lapset:

1) Carl Wilhelm s. 16.07.1843 Koski Tl, Talolan Maunu. Asuinpaikka Marttila, Hirvaksen Ali-Herne.

Puolisot:

¤¤ 1) Matintytär, Justiina s. 02.05.1844 Marttila, Hirvaksen Ali-Herne. Vihitty 14.08.1862.

 

 

 

 

- Paltta  Taulu 7 -

4. sukupolvi

 

 

Henriksson, Johan (Jaakola?) (taulusta 6. Isä: Michelsson, Henric) s. 19.11.1825 Koski Tl, Talolan Maunu, k. 22.04.1857 Marttila, Palaisten Paltta, keuhkotauti. Ratsutilallinen. Paltan isäntänä 1852 - 1857.

 

Kosken Tl Talolan Maunun perintötilalla vuoteen 1846 asti, josta muutti Marttilan Palaisten Paltan eli Penttilän ratsutilalle isänsä mukana marraskuussa 1846.  Sieltä Kosken Tl Tapalan Jaakolan eli Uotilan 1/5 perintöratsutilalle 30.09.1848 - 09.11.1852 väliseksi ajaksi ja sieltä isännäksi Marttilan Palaisten Paltan eli Penttilän ratsutilalle, jossa 1/2 vanhaa ja 5 1/2 uutta manttaalia.

 

Johan Henrikssonista ei käytetä Jaakola-nimeä kirkonarkistoissa syntymisen, vihkimisen, lasten syntymän tai kuolemisen yhteydessä.

 

Puolisot:

¤¤ 1) Simonsdotter, Wilhelmina s. 10.11.1827 Koski Tl, Tapalan Jaakola, k. 31.07.1858 Marttila, Palaisten Paltta, keuhkotauti. Vihitty 20.06.1848 Koski Tl.

 

Muuttanut 09.11.1852 Marttilaan

 

Isä: Sarin, Simon Olofsson s. 25.01.1786 Koski Tl, Tapalan Jaakola eli Uotila (eli Isotalo), k. 19.02.1833 Koski Tl, Tapalan Jaakola eli Uoti. Ratsutilallinen.

<<  Sarin  Taulu 6

Äiti: Johansdotter, Elisabet s. 31.12.1790 Koski Tl, Iso-Sorvaston Alivesala,

k. 15.01.1861 Marttila, Palaisten Paltta, vanhuus. Vihitty 04.06.1815 Koski Tl.

<<  Kosken Tl Iso-Sorvaston Vesala 1  Taulu 13

 

Lapset:

1) Johan s. 03.05.1849 Koski Tl, k. 15.07.1850 Koski Tl.

2) Maria s. 07.11.1850 Koski Tl, k. 12.03.1853 Marttila, Palaisten Paltta.

3) Juho (katso taulu 9) s. 20.10.1852 Koski Tl, Tapalan Jaakola, k. 12.07.1935 Marttila, Palaisten Paltta eli Penttilä, sydänhalvaus, haudattu Marttila. Ratsutilallinen eli rusthollari.

4) Wilhelmina s. 13.09.1854 Marttila, Palaisten Paltta, k. 06.11.1854 Marttila, Palaisten Paltta.

5) Wilhelmina s. 10.10.1855 Marttila, Palaisten Paltta, k. 12.12.1855 Marttila, Palaisten Paltta.

 

 

 

 

- Paltta  Taulu 8 -

4. sukupolvi

 

 

Henriksson, Henric Gabriel (taulusta 4. Isä: Michelsson, Henric) s. 06.05.1835 Koski Tl, Talolan Maunu, k. 26.11.1891 Koski Tl, Tapalan Jaakola. Asuinpaikka Koski Tl, Tapalan Jaakola.

 

Oli välillä Marttilassa, josta tuli takaisin 1856

 

Puolisot:

¤¤ 1) Henriksdotter, Anna Lisa s. 22.05.1825 Koski Tl, Iso-Sorvaston Aliseppälä, k. 05.06.1893 Koski Tl. Vihitty 20.11.1856 Koski Tl.

 

Lapset:

1) Henric Gabriel s. 10.04.1858 Koski Tl, k. 17.06.1891 Koski Tl, keuhkotauti.

 

 

 

 

- Paltta  Taulu 9 -

5. sukupolvi

 

 

Paltta, Juho (taulusta 7. Isä: Henriksson, Johan) s. 20.10.1852 Koski Tl, Tapalan Jaakola, k. 12.07.1935 Marttila, Palaisten Paltta eli Penttilä, sydänhalvaus, haudattu Marttila. Ratsutilallinen eli rusthollari.

 

 

Muutti vanhempiensa mukana 09.11.1852 Marttilan Palaisiin.  Jäi viisivuotiaana orvoksi, jonka jälkeen häntä hoitivat Marttilan Palaisten Penttilässä eli Paltassa äidinäitinsä Lisa Johansdotter ja Lisan toinen puoliso lampuoti Simon Mattson sekä isänisänsä toinen puoliso Anna Michelsdotter.  (Tittonen)

Juhon nuorimman lapsen Helmin mukaan Juhoa hoidettiin Koskella Tapalan Jaakolassa.

 

Jo rippikirjassa 1860 - 1866 Juho mainitaan ratsutilallisena.  Naimisiin hän meni jo 17-vuotiaana.  Isäntänä Marttilan Palaisten Paltan eli Penttilän perintöratsutilalla.  (Jouni Tittonen)

 

Oli yli 180 cm pitkä ja ruskeasilmäinen.  Juho vieraili kaksi kertaa vuodessa Oripään Uotilassa katsomassa ilmeisesti vaimonsa Anna Elisabet -serkkua (Kustaa Siikarlan Anna Elisabet -siskon samanniminen tytär, kuoli 17.02.1932).  Hän kävi siellä Erkki-nimisellä pienellä hevosella, mikä oli hyvä juoksemaan.  Juholla oli korvarengas, ehkä vasemmassa korvassa.  Pyhäpäivinä hänellä oli pitkävartinen piippu ja nahkaesiliina.  (Esteri ja Toivo Paltta)

 

Paltanmäessä oli elämä hyvin rauhallista ja sopuisaa.  Jos jotakuta lapsista piti vähän torua, Juholla oli tapana sanoa: "Me tuppaa häppeemää!".  (Eeva Meri)

 

Juho Paltta oli pitkä ja laiha varreltaan, puheli kohtuullista vauhtia, tuli hyvin lasten kanssa toimeen ja lapset kulkivat aina perässä kun hän kävi siellä "mettätaloilla".  Mökit olivat hänelle rakas harrastus, varsinkin se kaukaisempi, suon reunalla oleva.  Tuvat olivat tyhjillään, mutta Sauvosta kotoisin ollut Otto Merilahti perheineen asui siellä taaemmassa, Takatalossa.

 

Juho lahjoitti rahaa Turun yliopiston perustamiseen ja oli Marttilan säästöpankin perustajajäsen.  Oli avulias, kaikille antoi siemeniä ja mitä tarvitsivat, lainaksi, ja pisti kirjaansa ylös. Kävivät sitten maksamassa.  Ei ole tietoa, osasiko Juho kirjoittaa, mutta lukea osasi, koska Palttaan tuli sanomalehti "Uusi Aura".  Laulaakin Juho osasi, hänellä oli tapana hyräillä kahta virttä, toinen niistä oli "Oi Herra, henkes valo suo, minuhun puhdas sydän luo".  (Anni Paltan löydön mukaan virsi on vanhan virsikirjan numero 318 ja uuden painoksen numero 401.  Uuteen kirjaan sanoja on nykyaikaistettu.)  Juho Paltalla oli tapana sanoa, että "ei saa arvostella liian aikaseen", että "vielä ei tiedä kun ei oo kaikki päivät illassa". Juho ruokki lampaat itse, koska hän piti niistä.  (Esteri Paltta)

 

Juho kuoli ojanpenkalle koivun alle Kyheröisen torpan (Navon) kohdalle ollessaan paluumatkalla Takatalosta, 83-vuotiaana.  Vallan Sylvi löysi hänet.  (Toivo Paltta)

 

Valloilla oli Takatalon luona maata, ja kun Sylvi tuli heinästä, hän löysi Juhon kuolleena ja toi tiedon kotiin, jolloin ruumista lähdettiin hakemaan reellä ja hevosella.  Ruumis tuotiin silloin illalla myöhään vierassaliin.  Hänellä oli ilmeisesti takintaskussa edelleen syömättä ollutta evästä, liotettua hapanleipää.  Juholla oli silloin yllänsä kankaasta tehty pusero ja tavalliset housut, päällä oli joku tummempi vaate.  Lasta tapaus järkytti.  (Esteri Paltta)

 

Kylänpään Veikko oli ollut viimeinen, joka oli nähnyt Juhon elossa.  Oli ollut kuuma kesäpäivä ja hän oli ollut Paltanmäen suuren kuusen alla ja hänellä oli ollut joku kannu kädessä.  "Pappa" oli ollut lähdössä Takataloon ja oli ohi kulkiessaan vaihtanut muutaman sanan.  Sitten, ajallaan, Vallan Sylvi oli tullut hyvin hengästyneenä, puolijuoksua, ja ilmoittanut, että Juho oli löytynyt tuupertuneena tienposkeen.  (Veikko Kylänpää)

 

 

Runo Päiviön kertomaa

 

"Pellikatto talos oli ennen simmonen vaurauren merkki. Kylänpäässä, Hilteenillä ja Martilla oli pellikatto.  Sillon kun Martin Aukusti laitto peltikaton, Juho Paltta katteli sitä katon laittoa sielt mäen syrjäst ja sano: "Martin Aukustiki, pellikatto, jumalaut!"

 

Kerran Marttilan isännät osti orhin.  Juho Paltta oli yhtenä takaamas. Paltan puumerkki oli A-kirjain.  Siinä tuli myöhemmin pientä kinaa ja Paltan Juho sano, et hän ottaakin sen A:n pois.

 

Juho Paltta oli kerran maistellut konjakkii ja oli rehvakkaal pääl.  Hän sano, et hän on se rikas Palaisten Paltta.  Hänel on elämäs saran vuoren kontrahti - hän ellää sata vuotta.  (Kaskukirjasta)

 

Kerran Suurpää oli taas ajelemas niitten kirkkokärryis kans ja poikkes Palttaa kattomaa, ja Juho Paltta kehu sit Suurpääl, et hänel on sadan vuoden kontrahti, et hän elää sata vuatta.  Suurpää sano, et jos sen kontrahtin on allekirjottanu Juho Paltta, ni ei se pidä, ja et se tarttis olla niinko taivaan isän allerkirjottama.  Eikä se Juho Paltan kohdal sit pitänykkä.

 

Ennen oli simmone sananparsi Marttilas, et sanottiin et lähti niinku Paltta Turkuun.  Ei siihen aikaan, kun Juho Paltta Vilhelmiina Karoliinan toi emännäks Palttaan, ni mitään siltaa sillon ollukkaan.  Jos Turkuun lähti ni täytys lauttaa käyttää.  Siin oli Purhalankosken ja Krouvinkosken välis lauttalahdel semmone vedettävä lautta, misä sai vietyy kyl hevosen ja kärryyt ylitte joen.

 

Tammisilta, mikä oli siin Krouvin myllyn ja Paltan välis, se valmistus vuonna 1928.  Se oli sillon tehty ja sitä enne ei sii mittää siltaa ollukkaa.  Täält Krouvin puolelt käve ain siäl lauttalahdel sakkii, nii vanhempaa ku nuorempaa, uimassa, kun siin oli aika matalaa ja siin oli hiekkapohja.  Mää muistan ain kun Paltanmäest tuli pitkä pikkusakkijono uimaa, siin oli toi Kylänpään Eeva yleensä etummaisena.  Se on jääny niin mielee ko sil oli ihan pikimusta, kauhian vahva tukka.  Niit oli pitkä rivi, ne oli niit Juho Paltan lastenlapsii.  Siit on semmosii valokuviiki kun siel näkkyy yli kolmenkymmenen päätä uimassa.

 

Paltan talo oli aika komial paikal.  Se oli semmosel vähä niinko hiekkaharjun pääl ja sielt oli komiat näköalat ympäristös olevaan lakeutteen.  Se oli tosi luonnonkaunis paikka.  Ja siin lähel oli Paimionjoki koskinens. Sielt oli Juho Paltan ja palttalaistenkin ollu mukava kattella vähän joka suuntaan.  Eikä Härkätie ollu mittää kaukana.

 

Paltta ain kehus, et hänel on sadan vuoden kontrahti, et hän elää sata vuotta ja hän on se rikas Palaisten Paltta.  Kerran se taas sano, et kyl Martin Aukustilki mettää on, mut Paltas on kaks mettää päällekkäin.

 

Pitäjällä juteltiin, et Paltta pitää rahaa pellikannus, ettei niit pääse hiiret syömään.  Mut en yhtään tiärä, et sit kon Marttilaan perustettiin Säästöpankki 1875, et oliskos Juho vieny sen pellikannun sit sinne pankkiin tyhjennettäväks.

 

Neuvo kerran jutteli, et hän meni sinne Palttaan isän tykö vähän kyläilemään.  Siin tiellä tuli vastaan pitkä jono lapsii.  Ne oli noit Juho Paltan lastenlapsii, ja niil oli kaikil kahden litran pellikannu, ja ne oli kusta täyteen ja ne oli viemäs niil vähä lannotet Juhon kessumaahan Navol.  Juho makso niil jottai pientä rahapalkkaa ja saivat semmost kuntoliikuntaa.  Eikä se iha lyhkäne matka ollukkaa, mä luulen et se oli Paltast sinne Navon mökil viitisen kilometrii matkaa.  Juhol oli siäl vähä kessuu ja jotain pientä muutakin puutarhakasvii.  Sil oli siel semmone aumakattone pieni maja.  Se oli Paltal semmone hyvinkin raari paikka.

 

1935 vuodelt simmosel heinäkuun kauniill aamul Juho Paltta oli taas lähteny tutul metsä-polul sinne Navon mökil kattomaan vähän kessuviljelyksii, ja se oli istahtanu sinne mättääl ja ruvennu lataamaan piippuuns sill omall kasvattamallans kessulla.  Mut se oli jäänyt sytyttämättä se piippu ku noutaja oli tullu kesken kaiken ja Paltan matka päättys sihe koivun alle.  Paltta löydettiin siit koivun alta, sen oli lataamaton piippu vieres, tulitikkuaski ja tupakkikukkaro.  Et simmottoon Juho Paltan matka päättys, semmosel varmaanki hyvinkin rakkaal paikal hänelle.

 

Runo Päiviön jutut ovat peräisin hänen omista nauhoituksistaan ja osa kirjasta "Marttilan paree kaskukirja - eli jutui, kaskui ja klookei sutkauksii" (toimittanut Lions Club Marttila).

 

 

Puolisot:

¤¤ 1) Paltta, Wilhelmina Carolina (Ristimäki) s. 08.05.1848 Karinainen, Suutarlan Siikarla, k. 27.06.1912 Marttila ("klo 4.15 illalla"), Palaisten Paltta, sydäntauti, haudattu Marttila. Vihitty 16.12.1869 Marttila.

 

Isä: Ristimäki, Gustaf Johansson (ent. Siikarla) s. 05.10.1822 Karinainen, Suutarlan Siikarla, k. 21.06.1900 Marttila, Huovariston Ristimäki, keuhkokuume, haudattu Marttila. Ratsutilallinen, kirkonisäntä.

<<  Karinaisten Suutarlan Siikarla  Taulu 11

Äiti: Ristimäki, Maria Juliana (Johansdotter) s. 07.03.1829 Marttila, Huovariston Broman, k. 03.11.1903 Marttila, Huovariston Ristimäki, halvaus, haudattu Marttila. Vihitty 20.08.1846 Karinainen.

<<  Broman ja Sievo  Taulu 5

 

Vilhelmiina Karoliina Kustaantyttären Ristimäki-nimeä ei kastettujen luettelossa ole, Broman on talonnimenä.  (Salme Palosaari)

 

Lapset:

1) Kaarle Vilhelm (katso taulu 10) s. 28.10.1870 Marttila, Palaisten Paltta, k. 08.12.1951 Marttila, haudattu Marttila.

2) Juho Oskari (katso taulu 11) s. 25.07.1872 Marttila, Palaisten Paltta, k. 27.08.1935 Marttila, maksasyöpä. Asuinpaikka Marttila, Krouvin Vanha-Krouvi ja Uusi-Krouvi.

3) Kustaa Evert (katso taulu 12) s. 06.07.1874 Marttila, Palaisten Paltta, k. 01.05.1940 Marttila. Asuinpaikka Marttila, Ruskolaisten Neuvo.

4) August Arvid s. 01.11.1876 Marttila, Palaisten Paltta, k. 30.03.1877 Marttila, Palaisten Paltta, yskä.

5) August Arvid s. 26.05.1878 Marttila, Palaisten Paltta, k. 24.12.1880 Marttila, Palaisten Paltta, tuhkarokko.

6) Alma Maria (katso taulu 13) s. 03.02.1881 Marttila, Palaisten Paltta, k. 05.05.1963 Lieto. Asuinpaikka Lieto vuodesta 1904.

7) Selma Vilhelmiina (katso taulu 14) s. 21.12.1882 Marttila, Palaisten Paltta, k. 02.01.1930 Marttila, Palaisten Paltta. Asuinpaikka Sauvo vuodesta 1912.

8) Hilma Matilda (katso taulu 15) s. 12.06.1885 Marttila, Palaisten Paltta, k. 13.11.1963 Orimattila. Maanviljelijän vaimo. Asuinpaikka Orimattila vuodesta 1936.

9) Urho Anselmi (katso taulu 16) s. 11.04.1887 Marttila, Palaisten Paltta, k. 26.07.1951 Marttila, Palaisten Lehtimäki, mahasyöpä, haudattu Marttila. Maanviljelijä.

10) Hilja Elviira s. 06.07.1889 Marttila, Palaisten Paltta, k. 24.02.1902 keuhkotauti.

11) Helmi Amanda s. 11.10.1892 Marttila, Palaisten Paltta, k. 06.02.1976 Littoinen.

Helmi oli kova juttelemaan ja keräämään tavaroita, sekä innokas vennamolainen.  Hänellä oli syntymämerkki poskessa.  Helmin keräämiä vanhoja papereita ja asiakirjoja on tallessa Kauko Paltalla Ristiinassa.

Helmi sai Paltasta 200000 mk ja talo Littoisissa maksoi 70000 mk, muutti 1936.  Helmin kuollessa rahavarat olivat jo melkein lopussa.  (Toivo Paltta)

 

 

Tietoja lapsista

 

Kaarle oli pitkä ja laiha.  Urho oli n. 175 cm pitkä ja kuin Paltan Reino, ruskeasilmäinen ja mustatukkainen.  Pystyi kannattamaan itseään käsikoukussa yhdellä kädellä.  Urho ja Evert olivat vähän lihavampia kuin Krouvin Juho.  Helmi hoiti Juhon huushollia, kun vaimo oli kuollut.  (Toivo Paltta)

 

(Kustaa) Evert Neuvo oli hyvin lupsakka mies, aina riitti puhetta ja leikinlaskua.  Kaarle (Valta) ja Juho Oskari (Krouvi) ja  tyttäret (Kyöstilän) Alma ja (Kylänpään) Hilma ja (Merilahden) Selma olivat kaikki pitkiä ja laihoja, mutta Urho Paltta ja Evert  ja Helmi Paltta olivat "lyhempiä ja vähä toisennäkösiä".

 

Otto Merilahdella oli Paltassa lehmä vanhassa navetassa, ja yömyöhällä hän kävi siellä myrskylyhdyn kanssa, tuli sieltä mökistänsä Takatalosta Palttaan asti.  Huushollia ajateltiin tekevän, mutta Esteri ihmetteli miksei hän tehnyt päivällä samaan aikaan kuin toiset.

 

Kylänpään Vihtori ei ollut lainkaan talon töissä, hän osti lihaa ja teurasti ja kävi Turussa saakka myymässä.  (Esteri Paltta)

 

Esterin kanssa oli samanikäinen Ellen (Alkula), kävivät kansakoulua yhdessä kirkolla ja istuivat rinnakkain.

 

Juhon tukka oli harmaa, valkoinen.  Urho sen sijaan, samoin kuin Evert Neuvo sekä Hilma Kylänpää olivat aivan tummatukkaisia kuolemaansa saakka.  Valtakin oli harmaatukkaisempi.

 

Urho Paltta oli hauska ja leikkisä lasten kanssa, lapset pitivät hyvänä ja hän opetti lapsia, Esteriäkin, mm. vihdan tekoon:  "Eikö se nyt mene päähän että näin se syntyy se vihta" ja otti taas varvut käteen ja näytti.  Hän kuljetti aina mukanaan työmaalle lapsia, "suuri joukko kiikkui mukana".  (Esteri Paltta)

 

 

Paltan torpat

 

Ojalan torppa                                                    Nummilan torppa

Kustaa ja Iita Ojala                                         Santeri ja Martta Kiviniemi

Lapset: Linnea vanhin, Lea (k.                         Santeri oli rakennusmies

      ja Tuure (k., Turku) nuorin                       6 - 7 ha peltoa

20 ha peltoa

 

Mattilan mäkitupa

Vihtori ja Elsa Helander (hieroja)

Heillä oli kasvattitytär Sisko

Vihtori oli ollut USA:ssa

 

 

Vanhasta Paltasta

 

Paltassa asuivat 1930-luvulla Juho Paltta ja tyttärensä Helmi ja Inkeri Paltta, toisessa talossa Urho Paltta perheineen, Otto ja Allan Merilahti (Selma oli kuollut heidän Takatalossa ollessaan, Eeva Meren muistin mukaan Paltassa), ja kolmannessa Kylänpään Hilma ja Vihtori perheineen.  Juhon rakennuksessa oli lautakatto ja se oli maalattu punamullalla.  Päärakennus oli maalaamaton ja laudoitettu.  Kylänpäiden rakennus oli hirsinen ja se oli joskus maalattukin.

 

Vanhassa Paltassa oli valkoiset kaakeliuunit, joissa oli punaiset nauhat, kierretyt ja suuritupsuiset.  Uuneja ei lämmitetty kuin juhlia varten, ja talvellakin joskus.  Kaikissa hienommissa huoneissa oli kaakeliuunit.  Hienoimmat huoneet olivat talvisin kylmänä, niissä käytiin vain juhlina.

 

Oli pöytä ja tuolit ja levitettävä sänkykin, mikä oli peitelty sänkyvaatteilla ja peitteillä korkeaksi.  Pöytä ja tuolit olivat hyvin kauniita, tyylihuonekaluja, tukevat ja komeat.  Kaikille lapsillekin annettiin tuolit.

 

Seinillä oli värilliset tapetit, enimmäkseen tummat. Ylhäällä oli koristeellinen boordinauha. Muutama taulukin oli, ehkä henkilökuvia.

 

Kaikissa ikkunoissa oli pitkät verhot ja keittiössä salusiinit, poikkiverhot, joita ei ollut vierashuoneissa.  Lattioilla oli "semmoset vähä kapeet" karvalankamatot, joissa oli kirkkaalla värillä (punaisella ja mustalla) tehdyt raidat harmaalle tai ruskehtavalle pohjalle.  Niitä oli kaikissa huoneissa.  Sähkövaloja ei ollut, öljylampun valossa eleltiin.

 

Kissoja oli huushollissa useitakin, ei koiraa.  Niitä kulki ulkona, eivät olleet sisäkissoja.  Oli myös sikoja, lehmiä, hiehoja, vasikoita ja vähän kanoja.  Ei ollut erillistä kanalaa vaan kanat olivat vasikkapihatossa orsilla ja nurkissa.  Siat olivat karsinassa, jonka pohjalle hakattiin hakoja ja levitettiin olkia.  Emakoita ei ollut montaa ja joskus ne porsivatkin.  Helmi-tyttären lehmä oli vihainen.

 

Hevosia oli neljä: Musta, Erkki, Virma ja Varma. Erkin kanssa Juho kävi Oripäässä pari kertaa vuodessa, katsomassa ilmeisesti vaimonsa Anna Elisabet -serkkua (Kustaa Siikarlan Anna Elisabet -siskon tytär, kuoli 17.02.1932).  Erkki oli pieni, vilkas ja musta ja se oli vain "hupikäytössä".  Virma ja Varma olivat nuorempia hevosia, vaaleanruskeita.  Musta oli musta ja laiska ja Erkillä oli valkoista päässä.  Hevoset elelivät siinä mäellä.  Kesälläkin kun oltiin heinäpellolla, niin ne päästettiin vapaaksi siihen pihalle, eivätkä tulleet koskaan lasten päälle.  Ruohoa ei tarvinnut leikata, kun oli hevoset ja lampaat pihalla.

 

Lapsena leikittiin kittilän hyppelyä ja käpylehmillä.  Pääsiäiseksi tehtiin hypilauta (pitkä lankku nurin olevan sahatukin päällä).  Rannassa oli pata, missä pestiin pyykkiä.

 

Vanhoina päivinään Juho meni usein Toivon ja Inton kanssa Takataloon lannoittamaan kessupenkkiään.  Sinne mentiin Musta-hevosella ja eläinten virtsaa vietiin kannussa.  Toivo ja Into saivat 2 mk reissusta, Esteri 1 mk:n.  Pikkurahoja oli Jussilla sikariloorassa.

 

Kun Paltassa oli lukuset eli kinkerit, kaikki huoneet oli lämmitetty ja siivottu ja ruokapöydät kunnossa ja ruokaa joka sorttia ja kahvit päälle.  Kylästä tuli laittaja ja hän leipoi viikon talossa.  Ihmiset seurustelivat juhlavaatteissa, söivät ja joivat.  Kutsukortilla sinne kutsuttiin, kutsujan nimi oli alla tai molempien, jos molemmat olivat elossa.  (Esteri Paltta)

 

Savusaunassa oli pieni pata iso kiuas, tehty maakivistä, halkaisija 2 m.  Sinne mahtuivat metriset halot ja 10 henkeä voi saunoa kerralla.  Uudessa saunassa oli jo korsteeni.  Uusi sauna paloi (juuri ennen Jussin kuolemaa) kello kolme yöllä, kun oltiin keitetty piapojauhoja muuripadassa.  Kylänpään Aatu näki palon ensinnä.  Puuvajakin paloi ja savusaunan pääty hiiltyi ja se peitettiin laudoilla.  (Toivo Paltta)

 

Paltan Takatalossa oli kolmihuoneinen asuinrakennus, navetta, riihi, sauna, tallirivi ja yksi suuri makasiini.  Navossa oli aumakattoinen asuinrakennus, jonka Jussi teki (nykyisen Kyheröisen paikalle).  Se oli usein hirvimiesten yötupana, mm. Piikkiön sahapomo Honkio oli usein siellä.  Paltassa oli 50 ha peltoa (kauraa, ruista, ohraa, vehnää, perunaa), 350 ha metsää ja 100 ha suota.  Oli 20 lehmää: kaksi pöytää joissa aina viisi puolellaan.  Kaksi lehmistä oli mustia, Vilkki ja sen vasikka.  Muut olivat ruskeita.  (Asiantuntijan lisäys: suomenkarjaa...)  Vilkillä oli valkea pää ja silmien ympärillä mustatläntit.  Muita lehmiä olivat Nuppu ja Pampura.  Pampura oli paha lehmä, jota ei uskallettu lypsää vaan sitä pidettiin mäessä vasikkojen kanssa.  Hevosia oli neljä, Virma, Varma, Musta ja Erkki.  Lampaita oli parikymmentä.  Mäki, jossa vasikoita pidettiin, oli Paltasta nykyiselle Palaistentielle päin.  Lapset laskivat siinä mäkeä.  Mäki oli mäntymetsää, lampaat pitivät sen puhtaana mutteivät koskeneet kukkiin: oli paljon kissankäpäliä ja valkovuokkoja, samoin ahomansikoita ja mustikoita.  Isoissa männyissä viihtyi paljon "vareksia".  Urho oli suojeluskunnassa, oli harmaa pukukin.  Pappa ja Into kävivät parina talvena poikaosaston ampumakilpailuissa (pienoiskivääri) suojeluskuntatalolla.  Kansalaissotaa ei tapeltu Marttilassa, mutta punaiset kulkivat läpi matkallaan Lahteen ja Forssaan.  Kerran tulivat Palttaan ja Marttiin mutteivät tehneet pahaa tai varastaneet mitään, vaativat vain kyydin Jokioisiin ja päästivät miehet sitten palaamaan hevosineen.  Kukaan ei kuulemma koskaan puhunut politiikkaa, vaikka oltiin talollisia, ja vaikka Jussille tuli "Uusi Aura", niin että oli porvari.  (Toivo Paltta, haastatellut Anni Paltta)

 

 

Paltan huutokaupasta ja myöhemmistä vaiheista

 

Huutokauppa pidettiin vuonna 1936.  Eeva Meren mukaan tila myytiin ensin palstoittain, kokonaishinnaksi tuli vähän yli 600000 mk.  Vihtori Kylänpää huusi päätilan, Kaarle Valta jokirantapellot oman talonsa kohdalta ja Urho Paltta Lehtimäen suunnalta.  Sitten tilaa ilmeisesti huutokaupattiin kokonaisuudessaan  ja tilan hinta nousi todella korkeaksi, talosta saatiin 925000 mk August Martilta.  Vihtori Kylänpää tarjosi 927000 mk, mutta ei saanut takuita.  Eeva ja Veikko muistelevat, että äiti rupesi Vihtorin huudosta itkemään ja pyysi isältä, että annetaan mennä alemmalle huutajalle.  Samoihin aikoihin Rekoisissa myytiin lähes vastaavankokoinen tila 425000 markalla!  Urho Paltta huusi yhdessä Piikkiön sahan johtaja Honkion kanssa 900000 markkaan asti.  Marttilan kuntakin oli huutokaupassa mukana, mutta luovutti jo alussa.  Näin tila meni Martille.   Juholla oli kuollessaan rahaa pankissa 470000 mk, joten jokainen kahdeksasta perijästä sai lähes 200000 mk.  Virma-hevonen huudettiin Lehtimäkeen.  (Toivo Paltta ja Eeva Meri)

 

Sen jälkeen kun Paltta oli v. 1936 myyty Martille, siinä asui siirtolaisia:  Talvisodan aikana Keskisen Väinö perheineen ja Keskisen Eemeli, poikamies, sekä Salakan mummo.  Keskisillä oli ollut Pölläkkälän saha, vissiin Viipurissa.  Jatkosodan aikana asuivat Terävät ja Ravantin Väinö, joka sitten muutti Lehtimäkeen.  Räikkäsen Vilho asui myös jomman kumman sodan aikana.  Räikkäsen Vilholle Martin Väinö lainasi rahaa, pappa ja Into olivat Martilla töissä ja olivat todistajina.  Lainasumma oli 400 000 mk.  Räikkänen muutti sitten Lohjalle.  Martti oli niin rikas kun metsiä ja siirtolaispaikkoja oli pakkolunastettu siirtolaisille.  Martista pakkolunastettiin:  1) Teräville (kotoisin Simpeleeltä), toiselta puolelta Lehtimäkeä, Terävän Ossi asuu siinä yhä.  2) Ravantille, toiselta puolelta Lehtimäkeä, paikan omistavat nyt Kerkon pojat.  3) Kyheröiselle Paltan Navo.  4) Vuotiselle, Paltan Takatalo. Vuotinen myi Takatalon sittemmin Kyheröiselle.  5) Mäkeläiselle, Kyheröisen naapurina yhä.  6) Metsäkappale Väinö Kolille, Kolilla oli pellot ja asuinrakennukset Huovaristossa.  7) Metsäkappale myös Karoselle (Kyheröisen, Kolin ja Terävän naapurina), hän asu Rahkiossa.  Siirtolaisten jälkeen Paltanmäen rakennuksia hajotettiin.  (Toivo Paltta, haastatellut Anni Paltta)

 

 

Paltan nykypäivää

 

Pääsiäisenä, sunnuntaina 23.04.2000 kävimme isän ja Juhon kanssa katsomassa Mattilan mäkitupaa.  Se oli vielä pystyssä, eteisessä oli pari komeroa ja tuvassa oikein panelikatto ja kunnon ovenpokat ja uuni.  Oli jo aika kallellaan ja lattia rikki.  Isä epäili, että siellä olisi ollut peuroja talvella.  Pikku pikku sauna oli paremmassa kunnossa, siihen oli myöhemmin tehty tiilikatto, oli jo kovasti sammaloitunut.  Sisällä oli parven jätteet, saunan tuoksu, ja kiuas oli jo pois.

 

Paltan rakennuksista oli jäljellä vain puuvajan vieressä oleva aitta ja puuvaja.  Ne olivat jo vinossa ja katottomia ja sortumaisillaan.  Muista rakennuksista olivat jäljellä vain sammaloituneet kivijalat.  Kylänpään Pentin istuttama omenapuu oli vielä hengissä, ja muitakin omenapuita.  Kaivon kohdalla oli painanne.  Isoja puita, mm. katajan, pystyi hyvin vielä tunnistamaan.  (Kauko Paltta)

 

 

 

 

- Paltta  Taulu 10 -

6. sukupolvi

 

 

Valta, Kaarle Vilhelm (ent. Paltta) (taulusta 9. Isä: Paltta, Juho) s. 28.10.1870 Marttila, Palaisten Paltta, k. 08.12.1951 Marttila, haudattu Marttila.

 

Kaarle muutti vaimoineen Loimaalle 29.07.1891 (kirjattu Loimaalle 03.08.1891), missä hänellä oli iso talo.

 

Kaarle Vilhelmi Juhonpoika  rk:ssa 1883 - 1892:  Loimaa, Sieppala, Heikolan verotalo, 1/3 manttaalia, isäntänä 3.8.1891 alkaen, perheenä emäntä Ida Maria Kustaantytär ja poika Urho Akseli 29.06.1892 Loimaa 

 

Rippikirjan s. 277, Palainen, Penttilä l. Paltta, perintörustitila, 1/2 vanhaa ja 5/12 uutta manttaalia, johon Kaarle Vallan muuttomerkinnässä viitattiin, käsitti mm. seuraavat henkilöt:

- Rusthollari Juho Juhonpoika s. 20.10.1852 Koski Tl

- vaimo Miina Karoliina Kustaantytär s. 08.05.1848 Marttila

- 9 lasta  (Salme Palosaari)

 

Loimaan Sieppalan Heikolan verotalon pito ei onnistunut ja Kaarle muutti Vallalle (joskus elokuun 1897 jälkeen) - ote rippikirjasta:

 

N.pka Kaarle Wilhelmi Juhanpka 28.10.1870 Marttila tullut slta 218 v. 1891

vmo Ida Maria Kustaant. s. 23.9.1870 Marttila  - " -

 

 

Runo Päiviö

 

Kyl se Valta oli vähä jumalattoman monipuoline äijä.  Ku siel Vallas siäl oli kauppa ja vankienkuljetus. Ja se hoiteli mehiläisiä ja se oli maanviljelijä, siel oli posti ja meijeri ja sit tämä sentraalihomma.  Ja oli kova suojeluskuntamies. Et se oli värikäs mies. Mää muistan aina sen Vallan, ku kouluun kävelin, kun se käytti viel myöhemmin, sodan jälkeenki, sitä suojeluskuntajakkuu, ku se oli lämmin sarkajakku, lämmitti mukavastas. Sen kanssa hän tuli postiautoo vastaan, ja oli holkkipaperossi suusa ja tippa nenänpääsä, pitkä laiha äijä.  Eli vanhaks eikä ikän ollu kipiä.  Se oli erikoine, sielä Vallal syötiinki viel kaikki yhdest kepost, siel ei ollu lautasii ollenka.

 

Marttilas oli sitä IKL:n touhuu kans jonkuverran, ja siihen kuulus Ansaan miähet ja Mäntsälän pojat ja Niämelän Akseli ja Ahonkosken Vesa ja Merilahti, ja ketä niit kaikkii oli, ja ne oli vuakranneet Vallalt Vallan salin, ko Vallal oli kaks salii.  Siit oli tehty semmone IKL:n kahvila ja juhlasali, se oli maalattu sinimustaks ja siin oli sinimustat kreppipaperit koristeena ja sit oli puhujapönttö ja se oli sinimusta ja siin oli karhun kuva kyljes niinkon asiaan kuuluski.  Ne piti siin ain semmosii kokouksii ja siin oli samal sit semmone kahvio.  Siin IKL:n juhlasalin seinän takana piti kauppaa toi Uudentalon Voitto.  Voitto sano kerran, taas ko siäl oli joku kokous, et aamuyäst siäl tuli niin jumalaton kolina ja ovet paukkus porstoos, et hän meni kattomaan oikein akkunast, et mitäs siäl oikein on.  Siält näkys sit ko Neuvo oli menny sinne kokoukseen kans ja Neuvo oli kova maalaisliittolainen, ja siäl oli tullu sit joku poliittinen erimiälisyys. Neuvo heitettiin ulos, ja juu sano Voitto, et hän katteli ku Neuvoo talutettiin sit oikein miähis sinne jokiahteel ja sit ko ne kerkes sinne jyrkempään törmään ni Neuvol annettiin hyvä lento sinne ales. Neuvo tuli siält sit jonkun ajan pääst ja puhdisteli housuis ja lähti kottipäin menemään.  Et siäl oli joskus vähän tämmöst railakastki se meininki.

 

Ja Uudentalon voitto jutteli, et seuraaval päiväl sit kon Neuvo oli käyny jossain kirkonkulmil, ni Neuvo poikkes kauppaa ja jutteli, et hän sai eilen ehtool semmoset hyvät lennot siält, heittivät hänet ulos. Neuvo sano, et tarttis mennä kattomaan velipoikaa, (Valta ja Neuvo oli veljekset), et mitä se siäl oikein puuhaa.  Voitto sano, et hän meni kans mukana sinne Vallan pualel.  Valta istus siäl keinustualis ja luki "Uutta Auraa", ja [IKL:läisten] "Ajan suunta" ki kans näkys olevan siin pöyräl.  Valta oli kova Kokoomuksen miäs. Neuvo kysy sit Vallalt, et mitäs sää oikein luet.  "Uutta Auraa" sano Valta.  Neuvo sano, et se on kans semmonen lehti, et kyl sitä kaikki nauraa.  Ja Voitto sano, et siin alko veljeksil kova kina.  Siihen aikaan oli hiukan semmost sähköö aika ajottain ilmas.

 

 

Puolisot:

¤¤ 1) Kustaantytär, Ida Maria (Mäntsälä) s. 23.09.1870 Marttila, Mäntsälä, k. 1969. Vihitty 12.12.1891 Marttila.

 

Isä: Kuukkala, Gustaf Mattsson s. 15.12.1843 Eura.

Muuttanut Marttilaan 21.11.1867

Äiti: Johansson, Anna Helena (Leena) s. 27.10.1852 Marttila, Mäntsälä.

Isä: Jacobsson, Johan Gustaf s. 24.05.1827, k. 07.02.1896 Marttila, Mäntsälä, keuhkotauti. Ratsutilallinen.

Katso Mäkirinne  >>  Marttilan Mäntsälä 1  Taulu 15

Äiti: Andersdotter, Maria s. 18.09.1830 Marttila, Purhalan Kylänpää, k. 25.05.1859 Marttila, Mäntsälä, lapsivuode. Vihitty 18.12.1845 Marttila.

Katso Mäkirinne  >>  Marttilan Purhalan Kylänpää  Taulu 3

 

 

 

 

- Paltta  Taulu 11 -

6. sukupolvi

 

 

Krouvi, Juho Oskari (ent. Paltta) (taulusta 9. Isä: Paltta, Juho) s. 25.07.1872 Marttila, Palaisten Paltta, k. 27.08.1935 Marttila, maksasyöpä. Asuinpaikka Marttila, Krouvin Vanha-Krouvi ja Uusi-Krouvi.

 

Puolisot:

¤¤ 1) Krouvi, Karoliina Vilhelmiina Matintytär s. 07.09.1871 Marttila, Krouvin Vanha-Krouvi, k. 20.03.1899 Marttila. Vihitty 29.10.1895.

 

Isä: Matinpoika, Matti s. 19.12.1838 Marttila, Krouvin Vanha-Krouvi, k. 24.08.1901. Talollinen.

Äiti: Matintytär, Liisa s. 04.11.1832 Marttila, Palaisten Hannula. Vihitty 08.06.1865.

 

¤¤ 2) Krouvi, Aina Maria Oskarintytär (Iso-Berg) s. 11.09.1887 Lieto. Vihitty 13.03.1906. Asuinpaikka Marttila, Huovariston Berg (Verho).

 

Isä: Juhonpoika, Kaarle Oskari s. Marttila, Huovariston Berg. Ratsutilallinen.

Äiti: Heikintytär, Maria Vilhelmiina s. 1859.

 

Sillon ku Juho Paltan Juho Oskari -niminen poika meni naimakaupan kautta uuteen Krouviin isännäks, Juho Oskarin ensimmäinen vaimo kuoli, mut sit ko oli aikaa taas kulunu, ni Juho rupes käymään kosiomatkal tuol Pärillä [Bergillä].  Pärin Oskarin sisar ja Juho olivat siel jossain kamaris, ja likka tuli sielt kamarist sinne Pärin tuvan puolelle.   Pärin muori sano, et mitäs sää sielt poies tulit sielt kamarist.  Se toi Juho tekkee nii paljo kiusaa.  Mut muori sano, et anna tehrä kiusaa vaa.  Pärilt Juho sit, Jussiks sanottii, toi toisen vaimon uuteen Krouviin.  (Runo Päiviö)

 

 

 

 

- Paltta  Taulu 12 -

6. sukupolvi

 

 

Neuvo, Kustaa Evert (ent. Paltta) (taulusta 9. Isä: Paltta, Juho) s. 06.07.1874 Marttila, Palaisten Paltta, k. 01.05.1940 Marttila. Asuinpaikka Marttila, Ruskolaisten Neuvo.

 

Puolisot:

¤¤ 1) Neuvo, Amanda Vilhelmiina s. 30.06.1878 Marttila, k. 06.12.1971 Marttila. Vihitty 09.08.1899.

 

Isä: Juhonpoika, Juho August s. 28.05.1835 Halikko. Talollinen. Asuinpaikka Marttila, Ruskolaisten Neuvo eli Anttila.

Äiti: Juhontytär, Justiina Vilhelmiina s. 31.05.1846 Marttila, Krouvin Vanha-Krouvi, k. 07.08.1898. Vihitty 24.04.1873.

 

 

Runo Päiviö

 

Ruskolaisten Neuvo oli Marttilas hyvin tunnettu, kon Neuvo piti paljon noit huutokaupoi ja oli meklarina ja kirjotteli tommosii perunkirjoi ja asjoimishommii, ja sit Neuvo oli siit hyvin tunnettu, et se oli mahrottonan hyvä juttumies. Neuvol riitti niit kaskui ja se kekse itte niit ja muisti paljon ja liikkus paljon.

 

Neuvo pyöräili kerran taas Härkätiätä ja siin tuli liki Iso-Pärii vastaan kulkumiähii ja ne kysy Neuvolt, et tiäräiskös isäntä et oliskos missään talos mittään töitä.  Neuvo sano, et kyl tual Pärin Oskaril on pruukannu simttii markan miähii olla.  Äijät sano, et mitäs hommii siäl mahrais olla, ja Neuvo sano et siäl on semmossi kippurasarvisii lehmii, kon niitten sarvet sais puhaltaa suariks…

 

Neuvol pruukas olla niit semmosii päivämiähii kans hommis. Neuvon päivämiäs oli ojaa kaivamas ja Neuvo meni kattomaa sitä päiväl, kumtoo se oikein luannistaa.  Päivämiäs sanos, et kuis suurta täst oikein luaraan, ja Neuvo sano, et niin suurta vaan ko aineist tulee.

 

Neuvol riitti tämmössii jutui ja niit oli lysti kuunnella ja se osas niit hyvin kertoo ja niit riitti vaikka olis päivän kuunnellu.   Et Neuvo oli oikein vanhan kansan juttumiähii.

 

 

 

 

- Paltta  Taulu 13 -

6. sukupolvi

 

 

Kyöstilä, Alma Maria (Paltta) (taulusta 9. Isä: Paltta, Juho) s. 03.02.1881 Marttila, Palaisten Paltta, k. 05.05.1963 Lieto. Asuinpaikka Lieto vuodesta 1904.

 

Puolisot:

¤¤ 1) Kyöstilä, Juho Heikki s. 26.04.1869 Lieto, Hyvättylän Kyöstilä, k. 03.07.1938 Lieto. Vihitty 24.03.1904 Marttila. Asuinpaikka Lieto vuodesta 1904.

 

Isä: Heikinpoika, Heikki Robert s. Lieto, Hyvättylän Kyöstilä. Talollinen.

Äiti: Matintytär, Maria Vilhelmiina

 

 

 

 

- Paltta  Taulu 14 -

6. sukupolvi

 

 

Merilahti, Selma Vilhelmiina (Paltta) (taulusta 9. Isä: Paltta, Juho) s. 21.12.1882 Marttila, Palaisten Paltta, k. 02.01.1930 Marttila, Palaisten Paltta. Asuinpaikka Sauvo vuodesta 1912.

 

Puolisot:

¤¤ 1) Merilahti, Otto Vilhelm s. 05.07.1879 Sauvo, k. 11.01.1935 Marttila.

 

Muuttivat Selman kanssa Sauvoon 1912 ja asuivat myöhemmin Palaisten Paltan Takatalossa suon vieressä.  (Toivo Paltta)

 

 

Runo Päiviö

 

Yks naisihminen jutteli, ett hän vuossadan alus oli Paltan Takatalos tappuris. Silloin pidettiin aina tappuripäiviä, ja kun työt jäivät kesken, niin hän jäi yöks sinne Takataloon. Ehtool kun tuli maatemenon aika, niin emäntä toi tuvan klaffipöydälle polstarin, jonkunnäkösen täkin ja tyynypussin. Se klaffipöytä oli aivan akkunan edessä ja siinä akkunassa ei ollut ollenkaan verhoi. Se oli semmonen vähän alaston. Hän meni maate siihen klaffipyödälle, kun siihen se peti oli laitettu ja sanoi, että siinä oli sellainen mukava tunnelma. Ulkona oli korpi ja suomaasto ja oli vähän kuutamoakin, niin se oli sellainen tunnelmallinen, kun makkaili siin klaffipöydäl ja katseli sitä kuutamoista korpimaastoo, että kyl siihen tappuripäivän välliin tuli hiukan semmost "romantiikkaakin."

 

Silloin kun Merilahti piti Paltan Takataloo sinne oli aika pitkä matka eikä ollut kun semmonen polku. Merilahden Otto oli kasvattanu ittelles sian. Kylänpään Antti teki siihen aikaan teuraskauppaa ja Merilahti kauppas sitä sikkaa Antil. Mut Antti sano, ettei hän ihan täyttä hintaa maksa, kun sitä on niin paha kuljettaa, kun ei sinne tietä oikein ol. Merilahti sano, et kyl hän sen sitten kantaa Antin lahtivajal asti, kun siit tuli joku seitsemän kilometrii sitä polkumatkaa, et teurastetaan se sit vaan, niin hän tuo sen seljäs. Ja semmottos siinä sitten kävikin, Antti maksoi täyden hinnan, kun Otto lupasi sen kantaa. Äijät teurasti sian ja se oli seitsemänkymmenen kilon ruho, kun Otto Merilahti otti sen selkäänsä ja kantoi sen Antin lahtivajalle seitsemän kilometrin matkan. Sen ajan miehet oli aika vahvoi.

 

Otto Merilahti hankki kaks henkilöautoo, semmosii kantti kertaa kantti -autoi, ja se ajo tuolt Kyröst postii Marttilaan.  Väliaikan sit Allani-poika hurjasteli niitte autoin kans. Niinkon Isä-Otto sano, et poika ajaa tolppii poikki.  Ja se autotalli oli ihan täsä vanhan Krouvin välittömäss läheisyydess.  Se autotalli palo 30-luvun alus ja vakuutusyhtiön äijät epäili vähä et Otto on sen polttanu.

 

Mää muistan 30-luvun alus ku mamma oli lähdös siskoons kattomaan tonne Palttaan, ku Helmi asu sillo Paltas. Ja mä olin ihan valmis lähtemään, kon mamma sano et tulek sää mukkaa kans, ku mää tiesin et sielt saa hiukan piparkakkuu ja muutakin makiaa.  Sit ko me mentiin tost tammelt ylitte ja oltiin siel Paltan pihal, ni Juho Paltta tuli siält Merilahden puolta rakennusten yhden metrin välis vastaan myrskylyhdyn kans ja sano, et siel on Ottol piukat paikat.  Ja Otto kualikin sillon samal yöl (02.01.1930).

 

 

 

 

- Paltta  Taulu 15 -

6. sukupolvi

 

 

Kylänpää, Hilma Matilda (Paltta) (taulusta 9. Isä: Paltta, Juho) s. 12.06.1885 Marttila, Palaisten Paltta, k. 13.11.1963 Orimattila. Maanviljelijän vaimo. Asuinpaikka Orimattila vuodesta 1936.

 

Puolisot:

¤¤ 1) Kylänpää, Aukusti Vihtori s. 16.09.1883 Marttila, k. 13.12.1970 Orimattila. Maanviljelijä. Vihitty 17.08.1913. Asuinpaikka Orimattila vuodesta 1936.

 

 

 

 

- Paltta  Taulu 16 -

6. sukupolvi

 

 

Paltta, Urho Anselmi (taulusta 9. Isä: Paltta, Juho) s. 11.04.1887 Marttila, Palaisten Paltta, k. 26.07.1951 Marttila, Palaisten Lehtimäki, mahasyöpä, haudattu Marttila. Maanviljelijä.

 

Tilallisena Palaisten Paltassa, josta muutti v. 1937 perheineen Palaisten Lehtimäkeen.

Urho kuoli mahasyöpään ja oli jonkun aikaa TYKS:issä hoidossa, mutta lähetettiin sieltä takaisin kotiinsa, minne sitten kuoli.

 

Puolisot:

¤¤ 1) Paltta, Helmi Elina (Sundell) s. 23.09.1897 Marttila, Purhalan Suutari, k. 08.10.1948 Marttila, Palaisten Lehtimäki, sydäntauti, haudattu Marttila. Emäntä. Vihitty 10.11.1918 Marttila, 21-vuotiaana.

 

Emäntänä Palaisten Paltassa, josta muutti v. 1937 perheineen Palaisten Lehtimäkeen.

Oli terve ja pullea, vähän kuin Esteri Paltta.  Helmi kuoli kotiinsa.

 

 Isä: Sundell, Matts Wilhelm s. 05.02.1855 Maaria, Kaerlan Mulli, k. 13.05.1898 Marttila, Purhalan Suutari. Karvarinkisälli, nahkuri.

<<  Sundell  Taulu 5

Äiti: Henriksdotter, Wilhelmina s. 26.03.1862 Urjala, Väkkärän Pietilän rälssitila, k. 19.08.1933 Marttila, Purhalan Suutarin Kaita, kasvain. Vihitty 14.12.1884 Marttila, 22-vuotiaana.

<<  Urjala  Taulu 6

 

 

Runo Päiviö

 

Suurpää piti kerran lukukinkerei Paltas, ja siihen aikaan sanottiin lukupidot ku siäl tarjottii ussein sitä ruakaa kans. Suurpää oli mahrottoma hyvä syämää, eikä se riittäny, et se söi vattas täytee, se ajo pussii viäl.  Se pisti pussii ja sano, et ton mä viän pikku-Laurille ja ton mä viän pikku-Kallelle.  Ja kun se pitkän päivän siäl lukusil istu, ni sit sel tuli kauhiat ilmavaivat.  Ehtool ko ne siält Paltan lukusilt lähtivät ja Urho meni sitä sainireen kanssa kyytiin Pappilaan, ni Urho sano, et ko se siin pihal istu siihen sainirekkeen simtto pualittain kallellaas, ni sinne alariihel saakka ko on siäl parinsadan metrin pääsä, se koko matkan piäri.  Ei he siit mittää, hei puhu muuta asiaa vaa, mut Urho ihmetteli, et kui nii kauhiast voi yhdest miähest ilmaa tulla.

 

Sillonko toi apteekkari Vihtori Tuominen perusti Saloon sen Salon uuden apteekin, ni se jutteli, et sinne tuli apteekkiin kerran semmone reipas nuorimies ja sano, et hän on Marttilast, Juho Paltan Urho-niminen poika, et taidetaan olla hiukan niinku sukulaissii.  Kyl apteekkari Tuominen Juho Paltan tunsi, mut ei hän näitä nuorii miähii tuntenu.  Urho selosti sit, et hän meni naimisiin ni Helmi Suntelin kans kun Helmi Sunteli oli tän apteekkari Tuomisen serkku.

 

Noo riihet oli enne semttii, et niist oli kaikennäkösii tarinoi.  Sanottii et niis kummittelee, ko niis säilytettii ruumei ja kaikennäköst.  Paltan riihi oli Äijälänmäen tiävarrel.  Sillon oli semmone tapa ennen, et mentii jo kahden - kolmen aikaan lämmittämään riihii, niit lämmitettii jo aamuyöstä.  Paltan pojist ni Urho meni kans riihtä lämmittämään semttoo kolmen aikaan, ja Urho oli parhaallans siel riihen alla tuohii hakemas, ku vanha isäntä tuli Mattilan kans kans riihtä lämmittämään, ei ne tiätäneet et Urho oli sinne tullu etukätteen.  Vanha isäntä sano Mattilaa, et hae tuohii sielt riihen alta, ja Mattila meniki ja konttas sinne riihen alle ja Urho lykkäs ni valmiin tuohinipun Mattilan käteen. Ku sillon oli ihan pimiä, ei sillo nähny mittää.  Vanha isäntä sano, et äkkiin sää sielt ne tuohet saitkin. Juu, sano Mattila, et ne lykättii kättee.  Ja vanha isäntä sano, et jaa lykättiiks ne sielt kättee ja juu, sano Mattila.  Kehuttiin et äijäin luonto petti, ne lähti sielt tulemaan poijes ja juttelivat sitä viel sisälkii, et kyl se sukkela oli kun ihan valmis tuohinippu lykättii kätteen.

 

Koskenpään Janne jutteli kerran, kun hän oli Paltas kyläs ja hän lähti simmottoo ehtool myöhään siält hevosen kans taas sitä Äijälänmäen tietä.  Se tiehän meni juur siit riihen vierest, ja juur ko he kerkes siihe riihen tykö ni hevonen ei suostunu menemään.  Ei suostunu, hyppäs pystyyn vaan ja lykkäs takasinpäin.  Hän ajatteli et mikä ihme siin oli, ei hän mittää nähny siin edes. Simmottoo hän siit sit pääsi menemää, kun hän talutti sen hevosen siit riihen ohitte.  Ei hevonen tullu jollei sitä taluttanu.